Mar­ja Tie­na­ri / STT

Useil­la me­hu­a­se­mil­la on nyt poik­keuk­sel­li­sen pal­jon ruuh­kaa suu­ren ome­na­sa­don vuok­si. Moni ha­lu­aa vie­dä ome­nan­sa me­hu­a­se­mil­le. Sa­ta­kun­nas­sa me­hu­a­se­maa pi­tä­vä Juho Ant­ti­la ker­too STT:lle, et­tä kä­sil­lä on nyt kaik­kien ai­ko­jen ome­na­se­son­ki.

– Kai­kil­la Suo­men me­hu­a­se­mil­la on var­maan ruuh­kaa, Ant­ti­la sa­noo.

Ant­ti­lan omis­ta­ma me­hu­a­se­ma si­jait­see Ko­ke­mä­el­lä Ant­ti­lan Ti­lal­la, jon­ka hä­nen isän­sä ai­koi­naan pe­rus­ti. Nyt Ant­ti­lal­la on yli 20 vuo­den ko­ke­mus alal­ta. Tä­män­het­kis­tä ruuh­kaa hän pi­tää poik­keuk­sel­li­se­na.

Vuon­na 2018 elet­tiin sa­man­lais­ta ai­kaa, mut­ta se on Ant­ti­lan mu­kaan ai­noa het­ki, mi­hin ny­ky­ti­lan­net­ta voi ver­ra­ta. Sil­loin ome­na­käy­rä oli ol­lut Ant­ti­lan mu­kaan ihan nor­maa­li, eli se al­koi en­sin rau­hal­li­ses­ti ja sitä seu­ra­si var­si­nai­nen pää­sa­to­vai­he. Tänä vuon­na ruuh­ka kui­ten­kin al­koi jo heti ome­na­me­hu­se­son­gin alus­sa.

– Aloi­tim­me me­hu­a­se­ma­hom­mat maa­nan­tai­na elo­kuun 12. päi­vä­nä, ja sii­tä se al­koi ta­val­laan heti.

Tu­rus­sa Jun­ni­lan Me­hu­a­se­maa pi­tä­vä Jari Jun­ni­la ker­too STT:lle, et­tä en­sim­mäi­set va­paat ajat Jun­ni­lan Me­hu­a­se­mal­la ovat vas­ta syys­kuun lo­pul­la. Hän­kään ei ole kos­kaan näh­nyt ihan näin ko­vaa ruuh­kaa me­hu­a­se­mil­la.

Elo­kuun 29. päi­vän aa­mu­na Jun­ni­lan säh­köi­nen ajan­va­raus­jär­jes­tel­mä näyt­tää, et­tä en­sim­mäi­nen va­paa ai­ka on syys­kuun 30. päi­vä­nä. Use­at me­hu­a­se­mat il­moit­ta­vat ruuh­kas­ta net­ti­si­vuil­laan. Esi­mer­kik­si Es­poos­sa si­jait­se­va me­hu­a­se­ma Oma­me­hu ker­too siir­ty­neen­sä ruuh­kau­tu­neen ti­lan­teen vuok­si ajan­va­rauk­seen, ja en­sim­mäi­set ajat ovat vas­ta lo­ka­kuul­le.

– Jos ome­nat ovat nyt val­mii­na pi­has­sa, ja lä­hin me­hu­a­se­ma tar­jo­aa seu­raa­vaa va­paa­ta ai­kaa syys­kuun lop­puun, niin ne ome­nat­han ovat sil­loin pi­laan­tu­neet jo ajat sit­ten, Ant­ti­la sa­noo.

Ant­ti­lan mu­kaan me­hu­a­se­mia on ny­ky­ään ai­ka vä­hän, kun va­paa­eh­tois­töi­hin pe­rus­tu­neet pie­nem­mät pai­kal­li­set ase­mat ovat lo­pet­ta­neet te­ki­jöi­den ikään­nyt­tyä. En­nen sel­lai­sia oli se­son­gin ai­kaan lä­hes joka ky­läs­sä.

Val­ta­o­sa Ant­ti­lan asi­ak­kais­ta ha­lu­aa pas­tö­roi­tua me­hua, sil­lä se säi­lyy pit­kään il­man pa­kas­tus­ta. Vain mur­to-osa ha­lu­aa tuo­re­pu­ris­tet­tua me­hua. Nyt asi­ak­kai­ta saa­puu Ant­ti­lan Ti­lal­le lä­hes sa­to­jen ki­lo­met­rien pääs­tä esi­mer­kik­si Es­poos­ta ja Kirk­ko­num­mel­ta, sil­lä lä­hem­pää ei löy­dy sel­lais­ta me­hu­a­se­maa, joka ot­tai­si ome­noi­ta vas­taan. Yleen­sä ome­na­me­hut on siel­tä saa­tu mu­kaan jo sa­ma­na päi­vä­nä, mut­ta ny­kyi­sen ruuh­kan vuok­si me­hun voi nou­taa vas­ta 3–4 päi­vän pääs­tä ome­noi­den toi­mit­ta­mi­ses­ta.

Jun­ni­la taas ker­too saa­neen­sa asi­ak­kai­ta Tal­lin­nas­ta as­ti.

– Meil­lä on nyt­ten­kin tuos­sa 4 000 ki­loa ome­noi­ta pi­hal­la odot­ta­mas­sa, Jun­ni­la sa­noo. Asi­a­kas­kun­taan to­sin kuu­luu myös muu­ta­ma sii­de­ri­fir­ma.

Vii­me vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na ome­na­me­hu­a­se­mien suo­si­o­ta on kas­vat­ta­nut ha­na­pus­sien käyt­töö­not­to. Nii­hin voi mah­dut­taa ker­ral­la usei­ta lit­ro­ja ome­na­me­hua. Ant­ti­lan mu­kaan uu­den­lai­sen pak­kauk­sen lä­pi­lyö­mi­nen on li­sän­nyt me­hu­a­se­mien asi­a­kas­mää­rää.

– Sitä van­haa ai­kaa ei ole ta­val­laan ole­mas­sa enää, et­tä ih­mi­set toi­vat la­si­pul­lo­ja ja nii­hin lai­tet­tiin me­hua.

Läm­min vuo­si on teh­nyt sen, et­tä ome­nien tulo ai­kais­tui ja kaik­ki ome­na­puu­la­jik­keet te­ke­vät he­del­mää sa­maan ai­kaan.

– Se ai­heut­ti sitä ruuh­kaa, kun kesä-, syys- ja tal­vi­o­me­nat tu­li­vat sa­maan lä­jään. Nor­maa­lis­ti niil­lä on ihan eri­lai­nen ajoi­tus.

Ant­ti­lan mu­kaan ome­nan kuk­ka-ai­hi­oi­den mää­rä mää­räy­tyy useim­mil­la kas­veil­la jo syk­syl­lä. Vii­me syk­syä hän ku­vaa mah­dot­to­man mä­räk­si.

– Se jos­tain syys­tä loi val­ta­van mää­rän kuk­kia ome­na­pui­hin.

Tou­ko­kuun hel­le­aal­lol­la oli Ant­ti­lan mu­kaan suu­ri vai­ku­tus.

– Tal­vi kun päät­tyi, niin sit­ten­hän oli heti kuu­ma. Ome­noi­den ku­kin­ta on­nis­tui, kun pö­lyt­tä­jät pys­tyi­vät len­tä­mään sil­loin.

Pih­la­jien mar­ja­sa­to vai­kut­taa suo­raan ko­ti­pi­han ome­noi­den laa­tuun. Myös pih­la­jat ovat ol­leet tänä ke­sä­nä täyn­nä mar­jo­ja, eli pih­la­jan­mar­ja­koin tu­ho­a­mia ome­noi­ta on ol­lut hy­vin vä­hän. Vii­me vuon­na pih­la­jan­mar­jo­ja oli Ant­ti­lan mu­kaan sel­väs­ti vä­hem­män, jol­loin hyön­tei­set vau­ri­oit­ti­vat vas­ti­neek­si enem­män ome­noi­ta.

– Mon­ta sat­tu­maa on nyt osu­nut ome­nal­le täy­del­li­ses­ti.

Ant­ti­lan mu­kaan il­mas­ton­muu­tok­sen myö­tä läm­pe­ne­vät ke­sät voi­vat li­sä­tä täl­lai­sia ome­na­vuo­sia.

Maa­ta­lou­den ja maa­seu­dun yri­tys­toi­min­nan asi­an­tun­ti­ja­y­ri­tys Pro­Ag­ri­an puu­tar­ha­tuo­tan­non ke­hi­tys­pääl­li­kön Nina Se­ve­liuk­sen mu­kaan Suo­men ko­ti­puu­tar­hois­sa vil­jel­lään lu­kui­sia eri ome­na­la­jik­kei­ta. Tänä ke­sä­nä en­sim­mäi­set sa­dot tu­li­vat to­del­la ai­kai­sin, ei­vät­kä me­hu­a­se­mat ol­leet Se­ve­liuk­sen mu­kaan täy­sin val­mis­tau­tu­nei­ta sii­hen. Poik­keuk­sel­li­sen läm­min kesä on Se­ve­liuk­sen mu­kaan suu­rin syy sa­don ai­kais­tu­mi­sel­le.

– Jos meil­lä tu­lee läm­pi­mäm­piä ke­siä, niin pi­täi­si sit­ten et­siä uu­sia la­jik­kei­ta, et­tä sai­sim­me taas sen pi­dem­män kas­vu­kau­den, Se­ve­lius sa­noo STT:lle.

Nor­maa­lis­ti esi­mer­kik­si tal­vi­o­me­nat kyp­sy­vät vas­ta lo­ka­kuus­sa. Ni­mi­tys tu­lee sii­tä, et­tä ne kes­tä­vät va­ras­tos­sa tal­ven yli, kun taas ke­sä­la­jik­kei­ta ei pys­ty va­ras­toi­maan.

Se­ve­liuk­sen mu­kaan Suo­men ko­ti­puu­tar­ho­jen ylei­sin ke­sä­o­me­na­la­ji­ke saat­taa ol­la val­ke­a­kuu­las. Syy­so­me­nois­ta hän ni­me­ää pu­na­ka­ne­lin ja tal­vi­la­jik­keis­ta lo­bon.