Energiateollisuus: Sähköntuotannon päästöt laskivat neljänneksen viime vuonna
Nina Törnudd / STT
Suomalaisen sähköntuotannon päästöt laskivat viime vuonna 25 prosenttia, kertoo Energiateollisuus vuositilastossaan. Puhtaan sähkön osuus oli 95 prosenttia koko sähköntuotannosta. Päästöt ovat vuoden 2010 tasoon verrattuna laskeneet noin kymmenesosaan.
Ydinvoiman osuus oli suurin, ja sillä tuotettiin 39 prosenttia Suomen sähköstä. Tuulivoima nousi toiseksi vesivoiman ohi. Tuulivoimalla tuotettiin 25 prosenttia ja vesivoimalla 18 prosenttia.
Aurinkovoiman osuus kasvoi myös ja nousi lähes puoleentoista prosenttiin. Kaasulla, hiilellä ja öljyllä tuotettiin yhteensä 2,7 prosenttia sähköstä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö sähköntuotannossa keskittyi lähinnä kylmimpiin pakkaspäiviin, jolloin niillä tehtiin sähköä lämmöntuotannon sivutuotteena.
Kaikkiaan sähköntuotannon päästöt olivat 1,9 miljoonaa tonnia (Mt). Tieliikenteen päästöt olivat lähes 9 Mt, teollisuuden 10 Mt ja maatalouden 6 miljoonaa tonnia. Sähköntuotanto oli ennen suurin päästönlähde, mutta sen osuus on pienentynyt rajusti.
– Olimme takavuosina merkittävä päästöjen lähde, mutta nyt roolimme on muuttunut päästöjen vähentämisen mahdollistajaksi. Odotamme, että sähkön päästöt jatkavat laskuaan tänäkin vuonna. Päästöttömällä sähköllä saadaan muutkin sektorit puhtaiksi ja uusia investointeja Suomeen, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.
Sähkön tuotantomäärissä nähtiin viime vuonna uusia ennätyksiä. Suurimmaksi tuotanto nousi 26. tammikuuta, jolloin sitä tuotettiin 14 369 megawattia. Tuulivoiman tuotantoennätys oli 6 922 megawattia, joka kirjattiin marraskuun 20. päivänä. Aurinkovoiman ennätys oli 783 megawattia kesäkuun 27. päivänä.
Tuulivoiman kapasiteetti kasvoi viime vuonna 20 prosenttia 8 358 megawattiin.
Ydinvoiman tuotanto laski verrattuna edellisvuoteen pitkien vuosihuoltojen seurauksena. Ydinvoiman osuus oli 42 prosenttia vuonna 2023. Tuotannon laskuun vaikutti myös muun muassa tuulivoiman suuresta tuotannosta seurannut hintojen lasku, jonka takia ydinvoimaa ei ajettu koko vuotta täydellä teholla.
Sähkön kulutus nousi viime vuonna 3,4 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Teollisuudessa metsäteollisuuden kulutus nousi 2,8 prosenttia, kun taas muun teollisuuden kulutus laski.
Muuta kuin teollista kulutusta nostavat lämpölaitoksissa yleistyneet sähkökattilat ja datakeskusten sähkönkäyttö.
Liikenteen sähköistyminenkin vaikuttaa kulutukseen vain vähän. Täyssähköisiä henkilöautoja on liikenteessä noin 118 000 ja ladattavia hybridiautoja noin 167 000. Määrä kasvoi vajaalla kolmanneksella vuoden 2024 aikana. Niiden yhteenlaskettu kulutus oli noin 0,8 terawattituntia eli prosentti Suomen sähkönkulutuksesta.
Suomalaiset sähkönkäyttäjät saivat viime vuonna Euroopan kolmanneksi halvinta sähköä. Hinta jäi vielä alhaisemmaksi Ruotsissa ja Norjassa. Tukkusähkön keskihinta oli 4,6 senttiä kilowattitunnilta ilman veroja ja sähkön myyjien kuluja. Hintaennätys nähtiin illalla 5. tammikuuta 2024, jolloin sähkön arvonlisäverollinen hinta pompahti 2,35 euroon kilowattitunnilta.
Sähköllä lämmittävän pörssisähköasiakkaan koko vuoden sähkölaskusta saattoi kertyä 15 prosentin siivu tammikuun ensimmäisen viikon hintapiikin aikana. Samalla negatiivisia tai nollahintaisia tunteja oli yhteensä 900, kun tuulivoiman tuotannon vaihtelut saivat hinnan heittelehtimään.
Suomi oli edelleen sähkön nettotuoja ja toi 3,8 prosenttia viime vuonna kuluttamastaan sähköstä. Sekä tuonti että vienti kuitenkin laskivat. Tuonti väheni 10 prosenttia ja vienti 30 prosenttia. Vienti Viroon laski 44 prosenttia jo ennen Estlink 2 -kaapelin katkeamista, sillä sama kaapeli oli vian takia poissa käytöstä tammikuusta heinäkuuhun.
