San­na Ran­ta­nen

Rau­mal­la Ait­ta­ka­rin­ka­dun ja Hank­ka­rin­tien lii­ken­neym­py­rän tie­noil­la si­jait­se­va muun­ta­mo on saa­nut uu­den maa­lin.

Vaa­le­an­pu­nai­sel­la poh­jal­la pui­den ok­sat kur­kot­te­le­vat koh­ti tai­vas­ta. Tai­vaan juu­ret -ni­mi­sen te­ok­sen on to­teut­ta­nut ku­va­tai­tei­li­ja Liza Grob­ler yh­des­sä eri rau­ma­lais­ta­ho­jen kans­sa.

– On mie­len­kiin­tois­ta kat­soa pui­den ok­sia tai­vas­ta vas­ten, Grob­ler poh­tii.

– Myös maa­na­lai­sen juu­ris­ton voi ku­vi­tel­la näyt­tä­vän sa­mal­ta.

Vas­tak­kais­ten asi­oi­den yh­dis­tä­mi­nen nä­kyy Grob­le­rin tai­tees­sa ja sen taus­tal­la.

Grob­ler kiin­nos­tui kat­se­le­maan tai­vas­ta muu­tet­tu­aan jo­ku­nen vuo­si sit­ten Ete­lä-Af­ri­kas­sa Kap­kau­pun­gis­ta Oudts­hoor­niin Ka­roon alu­eel­le.

– Siel­lä tai­vas on kor­kea ja dra­maat­ti­nen. Au­rin­gon­las­kun ai­kaan tai­vaal­la ta­pah­tuu pal­jon, Grob­ler ku­vaa.

– Alue on laa­ja ja ma­ta­la. Siel­lä nä­kee kau­as ho­ri­sont­tiin.

Saa­vut­tu­aan maa­lis­kuus­sa kau­pun­kiin, al­koi Grob­ler tut­kia myös Rau­man tai­vas­ta.

Vaik­ka Grob­le­rin ny­kyi­nen ko­ti­seu­tu ei ole me­ren­ran­nal­la, ko­kee hän alu­ees­sa yh­tä­läi­syyk­siä Rau­maan, toki myös ero­a­vai­suuk­sia.

– Rau­mal­la­kin mai­se­ma on ma­ta­la. Mut­ta tai­vas on eri­lai­nen, har­maam­pi.

Grob­ler vie­rai­lee Rau­mal­la Rau­mArs-tai­tei­li­ja­re­si­dens­sis­sä kol­mat­ta ker­taa.

En­sim­mäi­ses­tä ker­ras­ta on ai­kaa jo yli kak­si­kym­men­tä vuot­ta. Toi­sel­la ker­ral­la vuon­na 2007 Grob­ler to­teut­ti Af­ri­kan täh­ti -kau­pun­ki­pe­lin.

Tä­män­ker­tai­sel­la vie­rai­lul­la Grob­ler on to­teut­ta­nut myös juu­ri päät­ty­neen Aloe nie­lai­si droo­ni­ni -näyt­te­lyn Rau­man tai­de­mu­se­on Vers­tas-ti­laan.

Grob­ler ko­ko­si näyt­te­lyn­sä kas­vi­ai­hei­sis­ta te­ok­sis­ta, joi­ta rau­ma­lai­set kou­lu­lai­set te­ki­vät hä­nen oh­jaa­mis­saan työ­pa­jois­sa.

Taivaan juuret on kuvassa vielä hiukan keskeneräinen. Valmis teos julkistetaan pienimuotoisessa julkistustilaisuudessa perjantaina 17.5. klo 17:00. Teos on toteutettu Rauman Energian Sähköverkon muuntamoon. – Rauman Energia on mielellään mahdollistamassa paikallista taidekulttuuria. Samalla saamme piristystä kaupunkikuvaan, kertoo Rauman Energian asiakkuusjohtaja Lauri Tuomola.

Liza Grobler

Myös Tai­vaan juu­ret on luo­tu yh­des­sä rau­ma­lais­ten nuor­ten kans­sa.

Te­ok­sen kans­sa­tai­tei­li­jat En­ni Mä­ki­nen, Noo­ra Holm, Vil­ho Ha­ka­la ja Vii­vi-Oli­via Vah­te­ris­to ovat nuo­ri­so­työ­noh­jaa­ja Pau­la Aho­sen ve­tä­mäs­tä Rau­man Seu­ra­kun­nan nuo­ri­so­työn tai­de­ryh­mäs­tä.

Tai­vaan juu­ret poh­jau­tuu nuor­ten piir­rok­siin ja to­teu­tus­vaih­to­eh­to­ja on poh­dit­tu yh­des­sä.

– Teos on mei­dän kaik­kien yh­tei­nen. Olen kuin or­kes­te­rin ka­pel­li­mes­ta­ri: pää­tök­set tu­le­vat mi­nul­ta, mut­ta ko­ko­nai­suus he­rää hen­kiin jo­kai­sen osal­li­sen omis­sa luo­vis­sa kä­sis­sä, Grob­ler tar­ken­taa.

– Di­a­lo­gi mi­nun ja mui­den osal­lis­tu­jien vä­lil­lä on oleel­lis­ta – myös te­ok­sen to­teut­ta­mi­ses­sa mu­ka­na­o­le­vien yh­teis­työ­kump­pa­nei­den, te­ok­sen kat­so­jien ja jopa ohi­kul­ki­joi­den kans­sa.

To­teu­tuk­sen taus­tal­la ovat myös Rau­man Seu­dun Ka­tu­lä­he­tyk­sen Valo-val­men­nus­ryh­mä, joka on maa­lan­nut te­ok­sen poh­ja­vä­rin, sekä Rau­man Ener­gia, joka on tar­jon­nut te­ok­sen koh­teek­si Rau­mAr­sin kans­sa yh­teis­työs­sä va­lit­se­man­sa muun­ta­mon.

Grob­ler ha­lu­aa te­os­ten­sa is­tu­van nii­den ym­pä­ris­töön sekä nii­tä kat­so­vien ih­mis­ten mie­len­mai­se­maan.

Tai­vaan juu­ret -te­ok­seen hän on tuo­nut niin Van­han Rau­man vai­kut­tei­ta kuin ym­pä­röi­vän puis­to­a­lu­een kas­vil­li­suu­den il­met­tä.

– Mie­les­tä­ni tai­tei­li­joi­den tu­lee koh­del­la tois­ten ih­mis­ten ti­laa lem­pe­äs­ti, Grob­ler täh­den­tää.

– Sa­mal­la ha­lu­an hiu­kan haas­taa. Tai­vaan juu­ret on eh­kä hie­man röyh­keä, mut­ta se saa ih­mi­set pi­kem­min­kin hy­myi­le­mään kuin suut­tu­maan.

Oleel­li­ses­ti tätä pe­ri­aa­tet­ta tu­kee te­ok­sen vä­ri­tys.

– Kier­sim­me kans­sa­tai­tei­li­joi­de­ni kans­sa Van­haa Rau­maa ja poi­mim­me siel­tä ide­oi­ta Tai­vaan juu­ret te­ok­sen vä­rei­hin, ker­too Grob­ler.

– Poh­ja­vä­ri on aa­vis­tuk­sen vaa­le­an­pu­nai­sem­pi kuin mitä Van­has­ta Rau­mas­ta löy­tyy, mut­ta ei lii­an ime­lä.

Kat­so­jien mie­li­a­lan suun­taa­mi­nen po­si­tii­vi­seen päin on Grob­le­ril­le tär­ke­ää.

Sa­mas­ta kel­lo­na­jas­ta huo­li­mat­ta Ete­lä-Af­ri­kas­sa on ko­vin tois­ta kuin Suo­mes­sa: mie­li­pi­tei­den il­mai­sus­sa on ol­ta­va jat­ku­vas­ti va­ro­vai­nen.

– Ha­lu­an luo­da tai­teel­la kat­so­jil­le pa­rem­man olon, ra­ken­taa sil­to­ja ih­mis­ten vä­lil­le, Grob­ler ku­vaa.

– Ih­mi­sis­sä on pal­jon ero­ja, mut­ta meis­sä kai­kis­sa on sama ydin.

Grob­ler omak­suu ja yh­dis­tää tai­tee­seen­sa ins­pi­raa­ti­oi­ta ym­pä­ri maa­il­maa.

Suo­mes­sa Rau­ma on ai­noa paik­ka­kun­ta, jol­la Grob­ler on luo­nut tai­det­ta, mut­ta hän on kier­tä­nyt tai­tei­li­ja­na maa­il­maa laa­jas­ti, esi­mer­kik­si Bel­gi­as­ta ja Rans­kas­ta In­ti­aan, Sveit­sis­tä Yh­dys­val­toi­hin.

– Eri kult­tuu­rien, ih­mis­ten ja mai­se­mien koh­taa­mi­nen on tär­ke­ää, pai­not­taa Grob­ler.

– Ne laa­jen­ta­vat nä­kö­kul­mia. Yh­des­sä olem­me vah­vem­pia.