Vie­lä vuo­si­tu­han­nen alus­sa seu­tum­me joet, Eu­ra­jo­ki ja La­pi­jo­ki, oli­vat ali­ar­vos­tet­tu­ja. Eten­kin Eu­ra­jo­ki näh­tiin toi­vot­to­ma­na ta­pauk­se­na, jota asuk­kaat pi­ti­vät lä­hin­nä ”jä­te­ve­si­rän­ni­nä”. Vuo­sien mit­taan Eu­ra­jo­en tila on pa­ran­tu­nut jä­te­ve­sien puh­dis­tuk­sen sekä muun ve­sien­hoi­to­työn te­hos­tu­mi­sen myö­tä. La­pi­jo­en­kin osal­ta ve­sien­hoi­to­työ ete­nee.

Jo­ki­ve­siä on kaut­ta ai­ko­jen käy­tet­ty mo­niin eri tar­pei­siin. Rau­man kau­pun­ki käyt­tää ta­lous­ve­den raa­ka­ve­te­nä pää­o­sin Eu­ra­jo­en ja La­pi­jo­en vet­tä. Va­ra­ve­si­al­taa­na on Äy­hön­jär­vi, jon­ne vesi joh­de­taan eril­lis­tä ka­na­vaa pit­kin. Jo­kien vä­lil­lä on raa­ka­ve­si­tun­ne­li, mikä mah­dol­lis­taa Eu­ra­jo­en ve­den joh­ta­mi­sen La­pi­jo­keen ja sii­tä ka­na­vaa pit­kin Rau­mal­le. Kui­viin kau­siin on va­rau­dut­tu ra­ken­ta­mal­la Ko­ke­mä­en­jo­en ja Eu­ra­jo­en vä­lil­le kor­vaus­ve­si­put­ki, joka tur­vaa riit­tä­vän vir­taa­man Eu­ra­jo­es­sa vä­hä­vir­taa­mai­si­na kau­si­na. Vet­tä joh­de­taan myös Rau­man met­sä­te­ol­li­suu­den käyt­töön.

Rau­man seu­tu on kes­keis­tä eri­kois­kas­vi­tuo­tan­non alu­et­ta ja joet ovat ke­sä­ai­kaan tär­kei­tä kas­te­lu­ve­si­läh­tei­tä. Il­mas­ton­muu­tok­sen ede­tes­sä kas­te­lu­tar­ve li­sään­ty­nee ja saa­te­taan jou­tua kas­te­le­maan myös esim. vil­ja- ja so­ke­ri­juu­ri­kas­pel­to­ja, mikä Kes­ki-Eu­roo­pas­sa on jo yleis­tä. Eu­ra­jo­en var­rel­la on myös kol­me voi­ma­lai­tos­ta, joil­le vir­taa­man riit­tä­vyys on rat­kai­se­vaa.

Ve­den riit­tä­vä mää­rä ja hyvä laa­tu ovat pe­rus­ta ve­sie­ko­sys­tee­min hy­vin­voin­nil­le. Eu­ra­jo­es­sa on to­teu­tet­tu 2000-lu­vun al­ku­puo­lel­ta läh­tien ka­la­ta­lou­del­li­sia kun­nos­tus­toi­mia va­el­ta­vien lo­hi­ka­la­kan­to­jen pa­laut­ta­mi­sek­si. Myös La­pi­jo­es­sa on to­det­tu ole­van sii­hen po­ten­ti­aa­lia. Kui­vat ja kuu­mat ke­sät ovat kui­ten­kin tuo­neet ka­loil­le haas­tei­ta esi­mer­kik­si ve­den riit­tä­vyy­den, kor­ke­an ve­den läm­pö­ti­lan ja sii­tä joh­tu­van hap­pi­pi­toi­suu­den las­kun muo­dos­sa.

Eu­ra­jo­el­la ja La­pi­jo­el­la on ai­van kes­kei­nen mer­ki­tys Rau­man seu­dun elin­voi­mai­suu­den säi­lyt­tä­mi­ses­sä sekä huol­to­var­muu­den tur­vaa­mi­ses­sa. Suu­re­na haas­tee­na on il­mas­ton­muu­tok­sen tuo­ma läm­pe­ne­mi­nen sekä ve­si­o­lo­jen ää­ri-il­mi­öi­den yleis­ty­mi­nen: Va­lu­mien ja rank­ka­sa­tei­den mää­rä li­sään­tyy, mut­ta toi­saal­ta kui­vat ajan­jak­sot li­sään­ty­vät. Eu­ra­jo­en ja La­pi­jo­en hy­väk­si on­kin syy­tä jat­kaa pon­nis­te­lu­ja, jot­ta ve­den laa­tu ja mää­rä riit­täi­si­vät mo­ni­nai­siin tar­pei­siin.

Tei­ja Kirk­ka­la

Py­hä­jär­vi-ins­ti­tuu­tin toi­min­nan­joh­ta­ja