Leppänen: Väärän valkotakkisen puheilla
Kun ihminen on epätoivoinen ja kivuissaan, hän voi tehdä odottamattomia ratkaisuja.
Suomen apteekkariliitto teki kyselyn, josta selvisi, että apteekeista haetaan yhä enemmän apua lääkärihoitoa vaativiin vaivoihin. Iltalehden mukaan peräti 78 prosenttia vastanneista apteekkareista ilmoitti, että julkisen terveydenhuollon ruuhkautuminen on näkynyt apteekin arjessa.
Reseptit jäävät uusimatta, kun lääkäriin ei pääse. Ihmiset turhautuvat takaisinsoittoa odotellessa ja vaeltavat kertomaan sairauksistaan valkotakkiselle, joka ei ole kuitenkaan lääkäri. Valitettavasti Buranalla ei saa taltutettua vakavaa sydän- ja verisuonitautia, eikä kipuvoide hoida polven sivusidettä kuntoon.
Jo lääkäriajan varaaminen on tehty monella paikkakunnalla niin vaikeaksi, että varsinkin ikäihmiset antavat mieluummin periksi ja hautautuvat odottamaan väistämätöntä.
Terveydenhuolto on isossa kriisissä, eikä kohennusta ole näköpiirissä. Syitä luetellessa loppuisi internetistäkin tila kesken.
Jos ei kuulu työterveydenhuollon piiriin tai henkilökohtainen pohjakassa on liian ohut yksityisten palveluiden käyttämiseen, on jäljellä enää yksi keino – omat teot.
Niin tylyltä kuin se kuulostaakin, enää ei voi luottaa siihen, että saat apua muualta. Jos haluat viettää laadukasta ja kivutonta elämää, se pitää luoda itse.
Litania on usein kuultu ja tympeän oloinen, mutta usein sellaiset asiat toimivat: riittävä uni, puhdas ravinto, kuntoliikunta ja mahdollisimman stressitön elämänrytmi. Kun vielä karsii tupakan ja alkoholin minimiin, tapaa paljon ystäviä kasvokkain ja katselee taivaanrantaa enemmän kuin TikTokia, ollaan jo aika pitkällä.
Jos sairaus iskee hyvistä elämäntavoista huolimatta, täytyy lyödä kädet ristiin ja toivoa, että terveyskeskuksen kelmeä vastaaja äänittää puhelusi ja joku siihen vielä reagoi.
Itsestään huolehtimalla ei ainoastaan pysy hengissä, vaan pystyy luomaan hyvän työuran.
Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela kertoi Helsingin Sanomissa, että 50–60-vuotiaat ovat paremmassa kunnossa kuin aiemmin, ja kolmekymppiset puolestaan heikommassa. Virkeä ja toimintakykyinen eläkeikää lähentelevä on monelle työnantajalle parempi vaihtoehto kuin nuori aikuinen, jonka energiajuomien ja älyruutujen lamaannuttava keho ei pysty toimimaan vielä aamulla kahdeksalta.
Käykö tässä vielä niin, että apteekkiin valuu valittamaan vaivojaan enemmän someniskasta ja yleisestä ahdistuksesta kärsiviä nuoria kuin ikäihmisiä?
Marko Leppänen