SAK:n ulostulossa kaikuja keskitetyistä
Se ei ole yllätys, että työehtosopimusneuvotteluista tulee vaikeat. Jonkinlaisena yllätyksen voidaan pitää tapaa, jolla SAK tuli vaatimuksineen ulos.
Aiemmin ei keskusjärjestö ole ilmoittanut kaikkien jäsenliittojensa yhteistä kantaa ennen neuvottelujen alkamista.
Äärimmäisen kova oli myös korotusvaade: kymmen prosenttia lisää kahdessa vuodessa!
Vaikka työntekijäpuolella puhutaan vain siitä, miten nyt pitää kiriä kiinni inflaation tuoma ostovoiman heikennys, niin kyllä pelinavauksessa heijastuu myös kuittailu hallitukseen suuntaan: sitä saa, mitä tilaa.
Äärimmäisen suivaantuneita ovat ay-johtajat siitä, että Petteri Orpon johtama hallitus vei lakiin asioita, joista on ennen sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken.
SAK ei ole päässyt siitä yli, että EK ilmoitti kahdeksan vuotta sitten, ettei se enää tee keskitettyjä tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Eikä se osallistu sopimusneuvotteluihin, vaan työehdoista sovitaan liittojen välillä tai yrityskohtaisesti.
Hyvää keskitetyissä ratkaisuissa oli se, että nimelliskorotukset olivat vain yhtenä osana paketissa. Yhtä paljon painoivat inflaation torjunta, työllisyys ja kilpailukyky.
Kun nimelliskorotukset haluttiin pitää matalana, kompensoitiin korotukset veronalennuksilla.
SAK:n johtaja Jarkko Eloranta sanoi, että heille ei nykyjärjestelmässä jää kuin palkansaajien edusta huolehtiminen eli käytännössä nimelliskorotuksista neuvottelu. Vastuu muusta kehityksestä on hallituksella.
Teknologiateollisuus on nyt pääavaajana ja sitä kautta paljon vartijana. Se määrittää korotusten katon. Kun SAK tuli ulos kymmenen prosentin vaatimuksellaan, on Teollisuusliitolla päänavaajana kova paikka.
Sen on vaikea tinkiä merkittävästi vaatimuksesta, jota se oli yhdessä SAK:n kanssa rakentamassa.
Kun korotusvaatimus on äärimmäisen kova, kuittausmieliala suuri, eikä luottamuksesta neuvotteluosapuolten välillä voi puhua, lähtötilanne neuvotteluihin on mahdollisimman huono.
Teollisuus ry:n puheenjohtaja Riku Aalto totesi, että aina on sopimukseen päästy ja päästään nytkin. Eri asia on milloin, millä ehdoin.
Pauli Uusi-Kilponen