Suo­men ta­lous­ke­hi­tys on jää­nyt jäl­keen muis­ta Poh­jois­mais­ta fi­nans­sik­rii­sin eli vuo­den 2007 jäl­keen. Hel­pos­ti syy hei­kos­ta ke­hi­tyk­ses­tä sy­sä­tään po­lii­ti­koil­le.

To­tuu­den ni­mis­sä on sa­not­ta­va, et­tä syi­tä oli ja on sy­sis­sä ja se­pis­sä.

Esi­mer­kik­si No­ki­an vai­ku­tus vuo­si­na 1998-2007 Suo­men ta­lous­kas­vuun oli nel­jän­nes.

Kun sit­ten tämä Suo­men ih­me ro­mah­ti, oli sil­lä val­ta­va vai­ku­tus ta­lou­teem­me. No­ki­an mer­ki­tys oli suu­rim­mil­laan kuu­ti­sen pro­sent­tia maam­me brut­to­kan­san­tuot­tee­seen. Nyt se on puo­let täs­tä.

Par­haim­mil­laan No­kia työl­lis­ti Suo­mes­sa yli 20 000 kor­ke­as­ti kou­lu­tet­tua, hy­vä­palk­kais­ta it- ja ICT-osaa­jaa, Suo­men ul­ko­puo­lel­la yli sa­ta­tu­hat­ta. Nyt No­ki­an palk­ka­lis­toil­la Suo­mes­sa on 6000 hen­ki­löä.

Mik­si yri­tys, jol­la oli kol­man­nes kän­ny­kän maa­il­man­mark­ki­nois­ta, maa­il­man par­haat osaa­jat, val­ta­va kas­sa­va­ran­to ja pa­tent­ti­salk­ku, ro­mah­ti muu­ta­mas­sa vuo­des­sa?

Sitä on se­lit­tä­nyt kir­jas­saan muun mu­as­sa yh­ti­ön hal­li­tuk­sen jä­sen ja myö­hem­min pu­heen­joh­ta­ja Ris­to Sii­las­maa. Ei sii­tä sen enem­pää.

Toi­nen Suo­men ta­lou­den tu­ho­a­ja oli Ve­nä­jän kau­pan ro­mah­ta­mi­nen jo vuon­na 2016, kun Ve­nä­jä val­ta­si Kri­min ja EU:n pa­kot­teet as­tui­vat voi­maan. Vuon­na 2022 kaup­pa Ve­nä­jäl­le lop­pui ko­ko­naan ja pa­kot­teet ko­ve­ni­vat.

Ve­nä­jän kau­pan lop­pu­mi­sel­la ja No­ki­an kuih­tu­mi­sel­la oli noin kym­men pro­sen­tin vai­ku­tus brut­to­kan­san­tuot­tee­seem­me.

Vas­taa­vaa ma­to­kuu­ria ei­vät muut poh­jois­maat koh­dan­neet.

Sa­maan ai­kaan fi­nans­sik­rii­sin kans­sa, Suo­men vä­es­tö­ke­hi­tyk­ses­sä kir­jat­tiin uu­si vai­he. Kun en­nen suo­ma­lais­ten työ­i­käis­ten mää­rä oli kas­va­nut 0,25 pro­sent­tia vuo­des­sa, nyt se al­koi las­kea sa­mas­sa suh­tees­sa ja kiih­tyy koko ajan.

Se on mer­kin­nyt kas­va­via elä­ke ja hoi­va­ku­lu­ja.

Suo­mea moi­ti­taan ai­heel­lis­ti tuot­ta­vuu­den hei­kos­ta kas­vus­ta. Pi­tää kui­ten­kin men­nä juu­ri­syi­hin, jot­ta ei syn­ny vää­rää ku­vaa. En­sin­nä­kin No­kia nos­ti tuot­ta­vuut­ta en­nä­tys­ta­sol­le. Mut­ta ei Suo­men te­ol­li­suu­den tuot­ta­vuus ole ko­ko­nai­suu­des­saan ihan hei­kos­ti ke­hit­ty­nyt. Lä­hes kil­pai­li­ja­mai­den ta­soa on men­ty.

Heik­ko tuot­ta­vuus­ke­hi­tys joh­tuu en­nen muu­ta kas­va­nees­ta pal­ve­lu­sek­to­ris­ta. Kun hoi­de­taan esi­mer­kik­si ih­mi­siä, sii­hen tar­vi­taan tois­ta ih­mis­tä. Tuot­ta­vuut­ta on vai­kea mer­kit­tä­väs­ti nos­taa.

Tämä pal­ve­lu­sek­to­rin työn­te­ki­jöi­den mää­rä on kas­va­nut 80 000 muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Sen si­ja­na te­ol­li­suu­des­sa vä­ki­mää­rä vä­hen­ty­nyt lä­hes sa­dal­la­tu­han­nel­la il­man, et­tä tuo­tan­to oli­si vä­hen­ty­nyt. Ei toki juu­ri kas­va­nut­kaan.

Voi­ko Suo­men ta­lou­den kas­vu pa­la­ta ai­kaan en­nen fi­nans­sik­rii­siä? Voi!

Se edel­lyt­tää suun­ni­tel­tu­jen ns. vih­rei­den in­ves­toin­tien to­teu­tu­mis­ta. Pii­rus­tus­lau­dal­la on jopa 200 mil­jar­din eu­ron suun­ni­tel­mat. Toi­nen iso asia on työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton kas­vat­ta­mi­nen vä­hin­tään 40 000 tu­li­jal­la vuo­des­sa.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen