Van­han Rau­man ase­ma­kaa­van val­mis­te­lu on ol­lut mo­ni­vai­hei­nen pro­ses­si, jos­sa on otet­tu huo­mi­oon sekä kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­set ar­vot et­tä alu­een tar­peet. Van­ha Rau­ma on UNES­COn maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de, ja sen ase­ma vaa­tii eri­tyis­tä huo­lel­li­suut­ta kaa­voi­tuk­ses­sa, jot­ta his­to­ri­al­li­set ar­vot ja ai­nut­laa­tui­nen puu­ark­ki­teh­tuu­ri säi­ly­vät.

Vaik­ka Van­ha Rau­ma on his­to­ri­al­li­ses­ti mer­kit­tä­vä alue, se on myös elä­vä kau­pun­gi­no­sa, jos­sa asu­taan ja käy­dään töis­sä. Kaa­vas­sa on otet­ta­va huo­mi­oon ny­ky­a­suk­kai­den ja yri­tys­ten tar­peet sekä var­mis­tet­ta­va, et­tä alu­eel­la on mo­der­nit pal­ve­lut, mut­ta niin, et­tei his­to­ri­al­li­ses­ti ar­vo­kas­ta il­met­tä vaa­ran­ne­ta.

Ja se te­kee­kin val­mis­te­lus­ta vai­ke­aa. Vii­me vii­kol­la Rau­man kau­pun­gin ta­lo­toi­mi an­toi kaa­va­luon­nok­seen oman lau­sun­ton­sa. Sii­nä kri­ti­soi­tiin sel­vä­sa­nai­ses­ti kaa­va­luon­nok­sen ra­ken­net­ta. Lau­sun­non mu­kaan teks­teis­sä oli lii­kaa his­to­ri­a­tie­toa ja yleis­si­vis­tä­vää neu­von­taa ja var­si­nai­set kaa­va­mää­räyk­set jäi­vät ta­ri­noin­nin se­kaan.

Huo­mau­tus tuli myös ve­to­a­mi­ses­ta la­kiin ra­ken­nus­pe­rin­nön suo­je­le­mi­ses­ta, joka nos­taa esil­le jo ker­ran lei­mah­ta­neen kiis­tan suo­je­lun tuo­mas­ta kor­vaus­vel­vol­li­suu­des­ta. Ku­ten lau­sun­nos­sa to­de­taan, en­nen kaa­van hy­väk­sy­mis­tä on syy­tä tar­kas­taa huo­lel­li­ses­ti, et­tei kaa­vas­ta ja var­sin­kaan si­sä­ti­lo­jen suo­je­lus­ta ai­heu­du mer­kit­tä­viä ta­lou­del­li­sia kor­vaus­vel­vol­li­suuk­sia kau­pun­gil­le.

Ase­ma­kaa­vaa on val­mis­tel­tu pit­kään ja har­taas­ti. Eh­kä jopa lii­an har­taas­ti, sil­lä mää­räyk­set ja ra­joi­tuk­set me­ne­vät lii­an yk­si­tyis­koh­tai­sik­si. Alu­een ai­nut­ker­tai­suus on tär­ke­ää ja säi­lyt­tä­mi­sen ar­vois­ta, mut­ta se ei sai­si men­nä lii­al­li­suuk­siin, sil­lä elin­voi­mai­suu­den var­mis­ta­mi­sek­si eri­lai­set kor­jaus- ja muu­tos­työt tu­li­si voi­da ol­la mah­dol­lis­ta hel­pom­min.

Van­han Rau­man ra­ken­nuk­set ovat näh­neet vuo­si­sa­to­jen ai­ka­na eri­lai­sia vai­hei­ta, nii­den käyt­tö­tar­koi­tus on muut­tu­nut jous­ta­vas­ti kul­loi­sen­kin ajan­ku­van mu­kai­ses­ti. Sik­si on vai­kea ym­mär­tää, mik­si jo­kin het­ki tu­li­si lu­ki­ta lo­pul­li­sek­si ase­ma­kaa­val­la kym­me­nik­si vuo­sik­si.

Samu Vah­te­ris­to