Viitala: Suomi tarvitsee työkaluja hybridiuhkien torjuntaan
Suomella on 1 343,6 kilometrin raja Venäjän kanssa, joka käy hyökkäyssotaa toisaalla rajanaapurinsa kanssa. Venäjä on asettanut Suomen uudenlaisen tilanteen eteen myös hybridivaikuttamisen keinoin. Meillä pitää olla tarvittavat työkalut, joilla pystymme takaamaan Suomen turvallisuuden sekä sen, että ihmisiä ei hyväksikäytetä välineellistetyn maahantulon menetelmillä Suomen rajalla.
Venäjän epäreilu toiminta ei ole ohimenevä ilmiö, vaan heillä on kyvykkyyttä jatkaa ihmisten välineellistämistä niin halutessaan. Vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa on elettävä ajassa ja löydettävä tarvittavat ratkaisut Suomen turvallisuuden varmistamisessa.
Suomen rajalle tuotiin Venäjän toimesta välineellistetyn maahantulon hengessä maahantulijoita loppuvuodesta 2023 ja raja suljettiin rajavartiolain 16 pykälän nojalla marraskuun lopulla. Tällöin perustuslakivaliokunta otti kantaa, että raja voidaan sulkea lyhytaikaisesti. Nyt raja on ollut yli 7 kuukautta kiinni aiheuttaen monenlaista murhetta.
EU-tason lainsäädäntö ei anna Suomelle riittäviä keinoja, joilla pystytään vastaamaan välineellistetyn maahantulon vakavimpiin tilanteisiin. Rajalain muutokset on tehty vaativaan turvallisuustilanteeseen minimoimaan turvallisuusuhkaa, joka hybridivaikuttamisen myötä on kasvanut.
Eduskunnassa hyväksytty rajaturvallisuuslaki on hyvin tiukkaan rajattu poikkeuslaki, jota ei oteta kevyillä argumenteilla käyttöön. Laki on voimassa vuoden ja sen käyttö vaatii erillisen käsittelyn maksimissaan kuukaudeksi kerrallaan. Laki tuo rajaturvallisuudesta vastaaville viranomaisille toimivaltuuksia torjua välineellistettyä maahantuloa, jonka kohteena Suomi on ollut viime syksystä lähtien.
Jokaisella yhteiskunnalla pitää olla mahdollisuus turvata yhteiskuntarauha ja kansallinen turvallisuus. Meidän pitää osoittaa, että emme hyväksy minkäänlaista hybridivaikuttamista vieraan vallan taholta.
Rajaturvallisuuslaki on tarkoitettu vastaamaan uhkaan, jollaiseen ei ole osattu varautua laadittaessa monia Suomea tällä hetkellä sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Laki on perusteltavissa hyvin tarkasti rajattuna, täsmällisenä poikkeuksena turvallisuusuhkien lisääntyessä ja se on rajattu niin ajallisesti, alueellisesti kuin myös tarkasti ilmiöön liittyvänä.
Tulevaisuudessa kannattaisi pyrkiä siihen, että tämänkaltaiset lait pyrittäisiin viemään eteenpäin parlamentaarisesti, joskin se saattaa olla turhan optimistinen ajatus.
Juha Viitala
Satakuntalainen kansanedustaja (sd.)