Yrittäjä on toisinajattelija kuntapolitiikassakin
Yrittäjäjärjestö haluaa tuoda kuntapolitiikkaan uutta ajattelua, joka olisi ainakin yrittäjille tyypillisesti suoraviivaisempaa kuin kunnissa on perinteisesti ollut. Mitäs jos ajateltais toisin?
Jukka Vilponiemi
Suomen Yrittäjät alueellisine ja paikallisine toimijoineen kampanjoivat huhtikuun kuntavaalien alla toisinajattelija-kampanjallaan yrittäjäehdokkaiden ja yrittäjähenkisten ehdokkaiden puolesta. Kampanjan otsikkona on ”Mitäs jos ajateltaisiin toisin?”
Yrittäjät siis haluavat olla kuntapolitiikassa toisinajattelijoita. Millaista se toisinajattelu oikeastaan olisi?
Satakunnan Yrittäjien tuleva toimitusjohtaja Kari Varis vastaa, että toisinajattelu on yrittäjälle luontaista.
– Me yrittäjät olemme eräänlaisia yltiöoptimisteja. Yrittäjä näkee helposti uhat mahdollisuuksina. Jos tie on noussut pystyyn, niin yrittäjä pyrkii löytämään uuden polun jatkaa. Yrittäjä pyrkii aina löytämään ratkaisun tilanteeseen kuin tilanteeseen, Varis sanoo.
Hänen mukaansa kyse ei ole siitä, etteivätkö muut kuntapäättäjät voisi ajatella samoin. Yrittäjähenkeä on kuntapäättäjissä puolueesta riippumatta nykyisin selvästi takavuosia enemmän.
– Mutta kuntapäättäjänä toimiva yrittäjä on jo etukäteen osoittanut olevansa toisinajattelija, kun hän on lähtenyt perustamaan yritystä ja luomaan jotakin uutta.
Kokemäellä ja Eurassa toimiva neljännen polven yrittäjä Ari-Veli Starcke komppaa Varista jo sukutaustaansa viitaten. Suvun kaikki yrittäjät ovat olleet ennakkoluulottomia ja uutta luovia.
– Yrittäjän tehtävänä on hankkia töitä ja luoda investointeja. Kun investointeja tehdään, lehtien yleisönosastoissa valitetaan, kuinka jokainen investointi pilaa joen ja uuden tehtaan pylväät ovat väärän väriset. Meillä on liian paljon ihmisiä, joilla on ongelma jokaiseen ratkaisuun. Yrittäjällä taas on ongelmaan ratkaisu, Starcke sanoo.
Samalla hän kiittelee sekä Kokemäen että Euran kuntapäättäjiä siitä, että he ovat pyrkineet luoviin ratkaisuihin ja myös onnistuneet.
– Jokaiselta kunnalta vaadittaisiin yrittäjyyttä tukevaa politiikkaa, että kunnassa olisi hyvä asua ja siellä olisi hyvät palvelut. Nyt kun sote on irrotettu kuntien päätöksenteosta, kunnilla on tietyllä tavalla helpompaa järjestää esimerkiksi kulttuuria, kasvatusta, koulutusta, vapaa-ajan palvelua ja yrittäjyyskasvatusta työperäisen maahanmuuton edistämistä unohtamatta, luettelee Starcke.
Hänen mukaansa muun muassa Kokemäellä kaupunki ja yrittäjät tekevät erittäin tiivistä yhteistyötä. Taistelusta on menty yhteistyöhön. Esimerkiksi elinvoimalautakunta on pyytänyt päästä kuunteluoppilaaksi yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokoukseen.
– Yleensäkin monessa kunnassa on viimein oivallettu pienyrittäjän merkitys kunnalle ja kuntalaisille. Samaan aikaan myös yrittäjät ovat oivaltaneet, ettei kuntaa vastaan tarvitse aina taistella. Jos hankinnat eivät mene aina nappiin, niin neuvotellaan.
Yrittäjien kuntavaaliteemoissa korostetaan juuri kunnan elinvoiman ja yrittäjyyttä tukevan politiikan merkitystä. Yritysmyönteisyyden pitäisi olla läsnä kaikessa päätöksenteossa, muun muassa hankintapolitiikassa.
Kari Variksen mukaan tässä mielessä Satakunnassa asiat ovat melko hyvin.
– Viime vuoden Yrittäjien kuntabarometrissä Satakunta kipusi toiseksi parhaaksi yrittäjyysmaakunnaksi Etelä-Pohjanmaan jälkeen.
Hänen mukaansa myös yrittäjien kiinnostus kuntapolitiikkaa kohtaan näyttäisi olevan kasvussa. Yrittäjät haluavat vaikuttaa oman elinalueensa kehitykseen.
Kuva: Suomen Yrittäjät
Yrittäjät toisinajattelijoina
Meitä yrittäjiä on pidetty järjettöminä optimisteina.
No sitä me olemmekin. Me emme tyydy siihen, että 'näin on aina tehty'. Me emme usko, kun sanotaan 'ei kannata yrittää'. Me näemme mahdollisuuksia siellä, missä on vain esteitä.
Ja tiedätkö mitä? Tämä järjetön optimismi on synnyttänyt jokaisen suomalaisen menestystarinan. Me olemme luoneet työpaikkoja sinne, missä niitä ei pitänyt olla. Kehittäneet palveluita, joiden ei pitänyt olla mahdollisia. Rakentaneet menestystarinoita paikoissa, joissa niitä ei pitänyt syntyä.
Helppoa se ei ole ollut. Jokainen meistä on valvonut öitä miettien riittävätkö rahat palkkoihin. Jokainen meistä on epäillyt valintojaan. Mutta juuri siksi me ymmärrämme, mitä todellinen vastuu tarkoittaa – vastuu työntekijöistä, asiakkaista, koko yhteisöstä.
Nyt kunnat tarvitsevat toisinajattelijoita – heitä, jotka uskaltavat ajatella ja toimia toisin. Järjettömiä optimisteja, jotka osaavat kääntää ongelmat ratkaisuiksi. Jotka tuovat tekemisen meininkiä sinne, missä on totuttu byrokratiaan. Jotka pitävät kylät elävinä ja keksivät uusia tapoja tehdä asioita.
Tulevissa vaaleissa äänestäjä voi valita samoin ajattelijoista tai toisinajattelijoista Samalla ajattelulla syntyy sama lopputulos, toisilla ajatuksilla parempi.