Lukosta puuttuvat oman pään luudat sekä ylivoimapelin ratkaisijat
Jenna Westerlund
Lukko on paikkansa pudotuspeleissä jo varmistanut ja todennäköistä on, että kevään pelit alkavat Raumalta ensimmäisellä kierroksella. Vastustaja ei ole vielä varma, mutta selvää on, että otteita pitää parantaa.
Edelliset pelit ovat näyttäneet, että ylivoimapeli ei vieläkään toimi. Lukko on tehnyt kymmeneen otteluun kaksi ylivoimamaalia, mikä ei todellakaan ole vahvan joukkueen merkki. Pelivälinettä ei saada rauhoitettua, saatika sitten jatkettua niin, että joku olisi maalilla hakkaamassa irtokiekkoja sisään. Sebastian Revon laukaus osataan jo pelata pois, joten hihasta olisi parasta vetää uusia ässiä.
Lukko jää vastustajista jälkeen myös fyysisyydessä. Viime lauantaina Pelicans pelasi joukkueesta mehut pois nimenomaan kovuudella. Maalin edestä puuttuu kuuluisa oman pään luuta, eikä joukkueessa ole vanhojen aikojen kaltaisia pelaajia, jotka läsnäolollaan saisivat vastustajan ihokarvat pystyyn. Taklausuhka vie energiaa vastustajalta, joten fyysisyyttä kannattaa pudotuspeleissä lisätä runsaasti. Kiekkoa tai vastustajia ei saa pelätä.
Murheenkryyninä on myös hyökkäyspeli. Lukko on viimeksi tehnyt yli kolme maalia 13. helmikuuta, ja täysosumien sekä maaliodottamien suhteet eivät ole kohdanneet. Raumalaiset luovat paikkoja, mutta eivät osu niin tehokkaasti kuin voisi toivoa. Toivoa voi myös Pathrik ja Ponthus Westerholmin lopullista heräämistä. Ruotsalaiskaksoset ovat olleet Lukon kantavia voimia viime peleissä.
Lukon tulevat ottelut:
TO 7.3. Lukko–Sport
LA 9.3. Lukko–TPS
TI 12.3. JYP–Lukko