Suomalaiseen pelikirjaan uusi sivu
Se on nyt nähty maajoukkueen pelaamisessa, liigalätkässä ja U20 Leijonissa.
Vähemmän viivelähtöjä, enemmän pystysuuntaan pelaamista ja vastustajan paineistamista sen puolustusalueella.
Jääkiekkoa seuraava suomalaisyleisö sai jonkinlaisen ahaa-elämyksen jo Karjala-turnauksessa, kun Antti Pennasen päävalmentama Leijonamiehistö pelasi lätkää uudella, raikkaalla otteella.
Enää ei keskialueen kiekonriistojen jälkeen pelattu taaksepäin pakeille, vaan suoraan ylöspäin. Eikä kiekon menetyksen jälkeen vetäydytty keskialueen trapiin, vaan paineistettiin rohkeasti vastustajan puolustajia. Pakeille oli kunnia-asian pitää vastustajan siniviivasta kiinni tai jopa nousta nurkkakahinoihin mukaan.
Vähän riskipitoista peliä, mutta raikasta ja yleisöön menevää. Kun riskit hallittiin, Leijonamiehistö otti pitkästä aikaa turnausvoiton puhtaalla pelillä.
Nuorten MM-kisoissa Suomen peli on paljolti kuin kopio isoista Leijonista. Todella raikasta pelaamista alkukankeuden jälkeen. Tätä kirjoitettaessa nuorten Leijonien menestys ei vielä ollut tiedossa. Sen voi kuitenkin todeta, etteivät arviot suomalaisnuorten jäämisestä huippumaiden jälkeen pidä katekorisesti paikkaansa.
Suomalaisnuorten taitotaso ja pelikäsitys ovat huippuluokkaa. Fysiikassa ehkä Kanada ja USA ovat edellä, mutta nuo ovat ominaisuuksia, joita voidaan helpoiten korjata.
Taitotason nosto ja pelikäsityksen parantaminen ovat jo paljon vaikeampia asioita.
Suomi-kiekon kriisistä on puhuttu myös puhumisen ilosta. Totuus on, että Suomessa harjoitellaan hyvin ja laadukkaasti, pelin taso pääsarjassa on kohtalaisen hyvä. Ja mikä parasta: pelaamisessa tapahtuu koko ajan kehitystä, joka palvelee suomalaista jääkiekkoa niin joukkue- kuin yksilötasolla.
Jukka Jalonen viritti niin sanotun Meidän pelin taktisesti äärimmilleen. Muut maat olivat arvokisoissa Leijonien huippuaikoina hätää kärsimässä. Suomen peliä haukuttiin tylsäksi ja yksilöitä liikaa rajoittavaksi.
Toistuvat maailmanmestaruudet olisivat kuitenkin ilman Jalosen luomaa pelitapaa jääneet ottamatta. Suomi ei menestynyt materiaalilla, vaan yhteisöjääkiekolla. Monilla maa oli meitä paperilla parempi.
Pelaamisen on kuitenkin kehityttävä, ja tuon Meidän pelin pohjalle rakennetaan nyt uutta.
Itse asiassa Tapparaan viime kaudeksi tullut ruotsalaisvalmentaja Rikard Grönborg toi suomalaiseen liigakiekkoon uuden tuulahduksen.
Tappara oli entistä aktiivisempi, pelasi rohkeasti pystysuuntaan ja otti myös riskejä. Monet kyseenalaistivat ruotsalaisvalmentajan tuoman tyylin. Se kuitenkin onnistui, toi mestaruuden ja sytytti suomalaiset liigavalmentajat pohtimaan oman joukkueensa pelitavan uudistamista.
Pauli Uusi-Kilponen