Aluevaaleihin valmistautuminen täydessä vauhdissa Satakunnassa
Osa kansanedustajista lähtee ehdolle. Samaan aikaan järjestettävät kuntavaalit vaikuttavat ehdokkaiden intoon.
UutisRauma
Satakunnan puolueiden piirijärjestöt kokoavat parhaillaan ehdokaslistoja kevään aluevaaleihin. Vaalit järjestetään huhtikuussa yhtä aikaa kuntavaalien kanssa ja molempiin vaaleihin tarvitaan ehdokkaita listoille. Satakunnassa aluevaltuustossa on 69 jäsentä ja ehdokaslistan maksimipituus on lain mukaan 1,25 kertaa valtuutettujen määrä eli 86.
Täysiä ehdokaslistoja lähtevät hakemaan kaikki suurimmat puolueet.
SDP:n toiminnanjohtaja Jukka Pirttinen kertoo puolueen nimenneen 50 ehdokasta marraskuussa ja lisää ehdokkaita tullaan nimeämään lähiaikoina.
– Ehdokashankinta ei ole missään nimessä helppoa. Monet miettivät edellisten vaalien tulosten perusteella mitä tekevät, Pirttinen pohtii.
Kokoomuksen toiminnanjohtaja Antti Ahonen sanoo ehdokkaita olevan suhteessa vähemmän edellisissä aluevaaleissa.
– Olemme julkistaneet ensimmäiset 30 ehdokasta syyspiirikokouksemme yhteydessä, mutta huomattavasti enemmän ehdokkaita on jo allekirjoittanut ehdokassitoumuksen. Tulemme täydellä listalla vaaleihin.
Satakunnan Vasemmistoliitolla ehdokkaita on nimettynä 48.
– Ehdokkaita on jo nimettynä eripuolilta Satakuntaa. Toistaiseksi ehdokashankinta on ollut ennakoitua ”helpompaa”, sanovat toiminnanjohtaja Kaisa Vallavuori ja piirin puheenjohtaja Mikko Kaunisto.
Keskustalla on toiminnanjohtaja Leena Pellikan mukaan monipuolinen lista, joka täydentyy koko ajan.
– Vaikka hyvinvointialueiden tilanne ei ole helppo, nähdään sote- ja pelastuspalveluiden puolustaminen niin tärkeänä, että uskon Keskustan saavan kokoon erittäin vahvan listan.
Perussuomalaisten piirisihteeri Markku Palomäki kertoo ehdokashankinnan sujuneen aiempien vaalien tapaan.
– Ehdokkaiden saamiseksi on aina tehtävä pitkään työtä.
Vihreiden toiminnanjohtaja Juuli Ojansuu kertoo puolueen nimenneen 22 ehdokasta ja lisää nimetään kuun puolivälissä.
Hyvinvointialueuudistuksen ensimmäinen valtuustokausi on näyttäytynyt ulospäin vaikealta ja päätöksenteon prosesseista on kiistelty. Puoluepiirien edustajat näkevät päätöksentekokulttuurin vaikuttaneen ehdokkaiden kiinnostukseen.
– Hyvinvointialueen tilanne on vaikea, eikä päättäjät tule pääsemään seuraavalla kaudellakaan helpolla, SDP:n Pirttinen kuvailee.
Kokoomuksen Ahonen nostaa esille selkeän epäkohdan, johon puolue kiinnittää huomiota.
– Satakunnan Kokoomus on pettynyt siihen tapaan, jolla yrittäjiä, yksityisiä hyviä palveluita tuottavia sosiaali- ja terveysalan yrityksiä Satakunnassa on kohdeltu hyvinvointialueella.
Vasemmistossa nähdään hallintokulttuurissa sekä vetäviä että työntäviä tekijöitä.
– Kaikille HVA hallintorakenteessa ei ole ollut täysin selvää, että luottamushenkilöt käyttävät ylintä päätäntävaltaa ja kaikki esitykset tulee olla niin selkeitä että jokainen alueen asukas ne ymmärtää. On tullut selkeitä kieltäytymisiä ehdolle lähtemiseen edellä mainituista syistä, mutta myös toisaalta uusia ehdokkaita on samoista syistä lähtenyt ehdolle.
Keskusta keskittyy vaaleissa lähipalveluihin ja nostaa ne päätöksenteon keskiöön.
– Keskustan ryhmä on yhtenäisesti puolustanut lähipalveluiden säilymistä koko maakunnan alueella, riippumatta valtuutettujen kotikunnasta. Samalla ryhmäkurilla muut puolueet, erityisesti kokoomus ja SDP ovat ajaneet palveluiden keskittämistä suurempiin yksiköihin, riippumatta heidän valtuutettujensa kotikunnasta, kritisoi Pellikka.
– Viranhaltijoiden toimintaa on kyllä arvosteltu, mutta ei kaikkien luottamushenkilöidenkään toiminta ole ollut niin johdonmukaista tai päättäväistä. Päätösvalta on luisunut viranhaltijoille ja vaikuttaa siltä että säästöpäätösten kokonaisvaikutuksia ei arvioida, ei edes taloudenkaan kannalta, sanoo perussuomalaisten Palomäki.
– Luottamushenkilöiden valta on ollut vähäisempää kuin kunnissa. Valmistelu vaikuttaa hyvin paljon luottamushenkilöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa asioihin, sanoo Vihreiden Ojansuu.
Satakunnassa on kahdeksan kansanedustajaa, jotka tunnettuina ja varmasti ääniä keräävinä ovat kysyttyjä henkilöitä ehdolle myös aluevaaleissa. Kritiikkiä on myös esitetty siitä, onko saman ihmisen istuminen eri päätöksenteon tasoilla järkevää.
Aluevaalien kanssa samaan aikaa järjestetään kuntavaalit ja saman hallinnon eri tasojen edustaminen tulee esille myös kuntapäättäjille.
– Puolueemme kahdesta Satakunnan kansanedustajasta Mari Kaunistola Porista on jo nimetty ehdolle. Toivomme, että osaavia, kokeneita ja monipuolisia ehdokkaita on ehdolla molemmissa vaaleissa. Satakunnan Kokoomuksella tulee olemaan satoja kuntavaaliehdokkaita, joten kaikki heistä eivät ole aluevaaleissa ehdolla.
SDP:ssä ei ole kategorisesti estetty tai vaadittu ehdokkuutta useammalle tasolle.
– Kansanedustajien ehdokkuuksista ei tässä kohtaa ole varmuutta. Kolme eri tasoa on yhdelle paljon, mutta ei ole linjattu vaatimuksia, Pirttinen sanoo.
Keskustan kansanedustaja Eeva Kalli on nimetty ehdokkaaksi. Linjauksia useamman tason ehdokkuudesta ei ole tehty.
– Keskustan mielestä ehdokas saa itse päättää missä vaaleissa on ehdolla ja äänestäjät osaavat puolestaan päättää kenelle äänensä antavat.
Perussuomalaisista ennakoidaan, että kaikki kansanedustajat eivät ole mukana aluevaaleissa.
– Puolueen toive on, että lähtökohtaisesti tavoiteltaisiin molempiin vaaleihin ehdokkuutta, Palomäki kertoo.
Vasemmistoliitolla ei ole tällä hetkellä kansanedustajaa, mutta entinen kansanedustaja Jari Myllykoski lähtee ehdolle.
– Puolueen puoluehallitus on linjannut suosituksen, että kansanedustajat ja mepit valitsisivat kunta- ja aluevaaleista vain toisen vaalin keväällä 2025.
Vastauksia pyydettiin puoluepiirien edustajilta marraskuun lopulla. Kaikki ehdokkaita asettavat ryhmät eivät vastanneet.
Päivitetty 4.12. Vihreiden kommentteja.