Eläkeuudistuksessa edessä ratkaisun päivät – "Sopu voi olla löydettävissä"
Sanna Nikula / STT
Eläkeuudistusta koskevissa neuvotteluissa on edessä ratkaisun päivät. Pian pitäisi selvitä, miten suomalaisten eläkejärjestelmää tällä kertaa aiotaan rukata. Asioissa on edetty ja sopu voi olla löydettävissä, mutta maalissa ei vielä olla, lähteistä kuvaillaan STT:lle. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että neuvotteluita jatketaan tällä erää sunnuntaihin saakka.
Mahdotonta ei ole jatkaa neuvotteluita parilla päivällä, jos neuvottelutulosta ei sunnuntaina synny. Järjestöjen ehdotuksen pitäisi kuitenkin valmistua lähiaikoina, jotta sen vaikutukset ehditään arvioida ja sopimus hyväksyttää järjestöjen hallinnoissa ennen tammikuun lopun määräaikaa.
Järjestöt ovat kaikessa hiljaisuudessa valmistelleet yli vuoden hallituksen toimeksiannosta eläkeuudistusta, jonka pitäisi vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla sekä turvata työeläkkeiden rahoitus pitkällä aikavälillä.
Eläkejärjestelmää pitää hallituksen mukaan uudistaa, koska Suomen ikärakenteen vuoksi eläkemaksuihin kohdistuu nousupainetta tulevaisuudessa.
Työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä ovat edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä työntekijäjärjestöt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Akava ja STTK.
Eläkeuudistuksia on tullut Suomessa viimeksi voimaan vuosina 2005 ja 2017.
Eläkkeet rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla ja eläkeyhtiöiden sijoitustuotoilla. Vuonna 2023 työeläkkeitä maksettiin Eläketurvakeskuksen mukaan yli 34 miljardia euroa, eläkemaksuja kerättiin noin 27 miljardia.
Eläkeyhtiöt pistävät osan eläkemaksuista poikimaan sijoittamalla esimerkiksi osakkeisiin ja kiinteistöihin. Työeläkejärjestelmän sijoitusvarojen yhteenlaskettu määrä viime vuoden syyskuun lopussa oli lähes 270 miljardia euroa.
Mitä paremmin eläkeyhtiöiden sijoitukset tuottavat, sitä pienempi tarve on korottaa työeläkemaksuja. Uudistuksen yksi osuus on eläkeyhtiöiden sijoitusriskin lisääminen. Siitä on STT:n saamien tietojen mukaan pientä hiontaa vaille yksimielisyys jo olemassa järjestöjen kesken. Kyse on ollut lähinnä siitä, kuinka paljon ja millä työkaluilla riskiä lisätään.
– Sijoitusuudistus ei yksittäistä eläkkeensaajaa tai nykyistä palkansaajaa kosketa, kunhan vaan se on realistinen, sanoo yksi lähde.
Sijoitusuudistuksella pystyttäisiin aika pitkälle hoitamaan hallituksen asettama taloudellinen tavoite.
Eniten kahnausta työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen kesken on STT:n tietojen mukaan aiheuttanut niin sanottu automaattinen vakauttaja, jonka olisi tarkoitus tasapainottaa tilanne, jos eläkkeiden rahoitus jostain syystä heikkenisikin merkittävästi. Tässä on viime aikoina edistytty, mutta lopullista ratkaisua ei vielä ole.
Käytännössä järjestöjen pitäisi siis sopia etukäteen, mikä eläkejärjestelmässä joustaa, jos järjestelmään osuisi negatiivisia vaikutuksia. Joustoa voidaan hakea joko leikkaamalla poikkeuksellisesti jo maksussa olevia eläkkeitä tai nostamalla eläkemaksuja tai näiden yhdistelmällä.
Työnantajia edustava EK ei halua, että yritysten maksamat työeläkemaksut nousevat. EK on lähtenyt siitä, että automaattisen vakauttajan pitäisi leikata shokkitilanteessa eläke-etuuksia, ei korottaa maksuja, lähteet kertovat.
Palkansaajajärjestöjen näkökulmasta myös eläkemaksuissa pitää olla tavalla tai toisella tarkastelun varaa eikä vakautusta pidä tehdä pelkästään etuuksia sopeuttamalla.
Maksuissa voidaan joustaa myös toiseen suuntaan tilanteen ollessa suotuisa, huomauttaa yksi lähde.
– On täysin selvää, että meidän on ylivoimaista hyväksyä automaattista vakauttajaa, joka eläkejärjestelmän ollessa epätasapainossa leikkaisi ainoastaan etuuksia mutta jättäisi työeläkevakuutusmaksut kokonaan huomioimatta, kirjoitti STTK:n puheenjohtaja Antti Palola viestipalvelu X:ssä joulukuussa.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on todennut Uutissuomalaisen haastattelussa, että nykyisellä maksutasolla ei voida tulevia eläkkeitä maailman tappiin rahoittaa. Mitä aiemmin eläkemaksuja nostettaisiin, sitä pienemmillä muutoksilla Elorannan mukaan pärjättäisiin.
Karttunutta eläkettä suojaa Suomessa perustuslain tulkinnan mukaan omaisuussuoja, mutta automaattinen leikkuri voitaisiin tarvittaessa toteuttaa esimerkiksi kohdistamalla se vuotuiseen eläkeindeksiin. Tämä vaihtoehto on STT:n tietojen mukaan ollut neuvotteluissa pöydällä.
Hallitus on järjestöille antamassaan toimeksiannossa edellyttänyt sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän kehittämistä, joten tekemättäkään sitä ei voi jättää, lähteet arvelevat. Muuten voi käydä niin, että esimerkiksi valtiovarainministeriö rakentaa mallin ilman työmarkkinaosapuolia. Kukaan osapuolista ei halua, että neuvotteluissa epäonnistutaan ja eläkkeistä päättäminen siirtyy poliitikoille.
Neuvotteluosapuolet ovat sopineet, ettei kompromissin sisältöä avata ennen kuin lopputulos on kaikkien mielestä hyväksyttävissä.
STT:lle kerrotaan, ettei uudistuksesta joka tapauksessa ole tulossa kovin laaja, neuvotteluja käydään vain puhtaasti hallitusohjelman toimeksiannon kautta. Esimerkiksi eläkeikään ei tällä kertaa kosketa.
