Eli­as Pel­to­nen, Saa­ra-Mii­ra Kok­ko­nen, Mik­ko Gus­tafs­son, Hen­riet­ta Ny­berg / STT

Tie­to­verk­ko­pal­ve­lu­ja tar­jo­a­va Ci­nia ar­vi­oi maa­nan­tai­na il­ta­päi­väl­lä, et­tä Itä­me­ren poh­jas­sa kul­ke­va Suo­men ja Sak­san vä­li­nen C-Lion1-tie­to­lii­ken­ne­kaa­pe­li on kat­ken­nut. Ci­ni­an mu­kaan kaik­ki sii­nä ole­vat kui­tu­yh­tey­det ovat kat­ken­neet.

Tie­to­lii­ken­ne­kaa­pe­li on osa Suo­men val­ti­on enem­mis­tö­o­mis­ta­man Ci­ni­an verk­koa.

Kaa­pe­lin us­ko­taan kat­ken­neen ul­koi­sen voi­man, ku­ten ank­ku­roin­nin tai poh­jat­roo­lauk­sen, ai­heut­ta­ma­na. Var­muut­ta kat­ke­a­mi­sen syys­tä ei kui­ten­kaan ole. Asi­aa sel­vi­te­tään yh­teis­työs­sä vi­ra­no­mais­ten kans­sa.

Ci­ni­an edus­ta­jat ei­vät kom­men­toi tar­kem­min epäi­ly­jä sii­tä, mis­tä kat­ke­a­mi­nen on voi­nut joh­tua. Vie­lä ei esi­mer­kik­si ar­vi­oi­da sitä, on­ko va­hin­ko ai­heu­tet­tu ta­hal­li­ses­ti.

Ci­ni­an mu­kaan kaa­pe­li kat­ke­si Ruot­sin alu­eel­la Öö­lan­nin ete­lä­puo­lel­la noin kaa­pe­lin puo­li­vä­lis­sä. Yh­ti­ön mu­kaan se on rik­kou­tu­nut vilk­kaim­man lai­va­lii­ken­nöin­ti­a­lu­een ul­ko­puo­lel­la.

Liet­tu­an yleis­ra­di­oyh­tiö LRT ker­toi maa­nan­tai-il­ta­na, et­tä myös Liet­tu­an ja Ruot­sin vä­li­nen me­ri­kaa­pe­li on vau­ri­oi­tu­nut. LRT:n mu­kaan yk­si te­leyh­tiö Te­li­an kaa­pe­leis­ta vau­ri­oi­tui sun­nun­tai­na noin kym­me­nel­tä aa­mul­la. Ruot­sa­lais­me­di­at ovat tois­tai­sek­si ker­to­neet Liet­tu­an ja Ruot­sin vä­li­sen kaa­pe­lin vau­ri­oi­tu­mi­ses­ta vain LRT:n tie­to­jen poh­jal­ta.

Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­vi­ras­to Tra­fi­co­min mu­kaan tie­to­lii­ken­ne­kaa­pe­lin kat­ke­a­mi­nen ei ole vai­kut­ta­nut in­ter­ne­tyh­teyk­siin Suo­mes­sa. Tra­fi­co­min ky­ber­tur­val­li­suus­kes­kuk­sen poik­ke­a­man­hal­lin­ta­o­sas­ton joh­ta­jan Sa­mu­li Bergst­rö­min mu­kaan Suo­mes­sa on usei­ta yh­teyk­siä ul­ko­mail­le.

Bergst­röm ar­vi­oi, et­tei ta­paus ai­heu­ta eri­tyi­sen ko­hon­nut­ta vaa­raa Suo­men huol­to­var­muu­del­le.

– Ai­na kun on yk­si yh­teys poik­ki, se täy­tyy kor­ja­ta, Bergst­röm sa­noi tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa.

Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­ri Lulu Ran­ne (ps.) tai mi­nis­te­riö ei kom­men­toi asi­aa STT:lle.

Suo­je­lu­po­lii­sin (supo) vies­tin­näs­tä kom­men­toi­daan säh­kö­pos­tit­se STT:lle, et­tä supo on ta­pauk­ses­ta tie­toi­nen, mut­ta on lii­an var­hais­ta ar­vi­oi­da, mis­tä kaa­pe­lin rik­kou­tu­mi­nen joh­tuu.

– Maa­il­man­laa­jui­ses­ti me­re­na­lais­ten kaa­pe­lei­den rik­kou­tu­mi­sia ta­pah­tuu noin 200 vuo­sit­tain. Ylei­sin kaa­pe­li­ri­kon syy on ih­mi­sen toi­min­ta, ku­ten ka­las­tus tai ank­ku­roin­ti, su­pon vies­tin­näs­tä kir­joi­te­taan.

Ky­ber­tur­val­li­suus­kes­kuk­sen Bergst­röm ker­toi ai­em­min STT:lle, et­tä Ci­ni­al­ta tuli aluk­si tie­to häi­ri­ös­tä yh­tey­des­sä. Se var­men­tui myö­hem­min kaa­pe­lin kat­ke­a­mi­sek­si.

Ci­ni­an mu­kaan vika ha­vait­tiin maa­nan­tai­na aa­mu­yöl­lä kel­lo nel­jän jäl­keen.

– Vian kor­jaus­toi­men­pi­teet on käyn­nis­tet­ty, ja kor­jau­sa­lus on val­miu­des­sa läh­te­mään pai­kan pääl­le, Ci­ni­an il­ta­päi­vän tie­dot­tees­sa ker­ro­taan.

Tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa Ci­ni­an edus­ta­jat ker­toi­vat, et­tä pai­kan pääl­le on tu­los­sa kor­jau­sa­lus Rans­kas­ta. Kor­jaus vaa­tii kaa­pe­lin nos­ta­mi­sen ylös me­ren poh­jas­ta.

Tark­ka kor­jau­sai­ka­tau­lu ei ole tie­dos­sa, mut­ta Ci­ni­an mu­kaan me­ri­kaa­pe­lei­den kor­jau­sai­ka on tyy­pil­li­ses­ti 5–15 vuo­ro­kaut­ta.

Hel­sin­gin yli­o­pis­ton seis­mo­lo­gi­an ins­ti­tuu­tis­ta ker­ro­taan STT:lle, et­tä tä­hän men­nes­sä ins­ti­tuut­ti ei ole löy­tä­nyt kaa­pe­li­ri­kon alu­eel­ta poik­ke­a­via ha­vain­to­ja, jot­ka oli­si­vat voi­neet ai­heut­taa kaa­pe­lin kat­ke­a­mi­sen. Var­mak­si ei voi­da kui­ten­kaan sa­noa sitä, on­ko alu­eel­la ol­lut maan­jä­ris­tyk­sen tai rä­jäh­dyk­sen kal­tais­ta toi­min­taa.

Seis­mo­lo­gi­an ins­ti­tuut­ti on ol­lut yh­tey­des­sä myös mui­hin poh­jois­mai­siin toi­mi­joi­hin, ei­kä niis­sä­kään ole alus­ta­vien tie­to­jen mu­kaan ha­vait­tu alu­eel­la mi­tään poik­ke­a­vaa.

Ul­ko­mi­nis­te­ri Eli­na Val­to­sen (kok.) mu­kaan jul­ki­suu­teen ker­ro­taan, mi­kä­li Suo­men ja Sak­san vä­li­sen tie­to­lii­ken­ne­kaa­pe­lin ha­jo­a­mi­sen taus­tal­ta pal­jas­tuu hyb­ri­di­o­pe­raa­tio. Val­to­nen ei kui­ten­kaan tois­tai­sek­si ha­lua spe­ku­loi­da kaa­pe­lin ha­jo­a­mi­sen syyl­lä.

Val­to­nen kom­men­toi asi­aa pois­tu­es­saan EU-mai­den ul­ko­mi­nis­te­rien ko­kouk­ses­ta Brys­se­lis­sä. Hän sa­noi myös kes­kus­tel­leen­sa asi­as­ta sak­sa­lai­sen kol­le­gan­sa kans­sa. Sak­san ul­ko­mi­nis­te­ri An­na­le­na Ba­er­bock pi­tää Val­to­sen mu­kaan ta­pah­tu­nut­ta va­ka­va­na.

Ul­ko­mi­nis­te­rit kom­men­toi­vat myö­hem­min jul­kais­tus­sa yh­tei­ses­sä lau­sun­nos­saan ole­van­sa sy­väs­ti huo­lis­saan ta­pah­tu­nees­ta. Hei­dän mu­kaan­sa pe­rus­teel­li­nen tut­kin­ta asi­as­ta on käyn­nis­sä.

– Eu­roo­pan tur­val­li­suut­ta ei uh­kaa vain Ve­nä­jän hyök­käys­so­ta Uk­rai­naan, vaan myös pa­han­tah­tois­ten toi­mi­joi­den hyb­ri­di­so­ta. Yh­tei­sen kriit­ti­sen inf­rast­ruk­tuu­rim­me tur­vaa­mi­nen on elin­tär­ke­ää tur­val­li­suu­del­lem­me sekä yh­teis­kun­tiem­me sie­to­ky­vyl­le, lau­sun­nos­sa kir­joi­te­taan.

Ci­ni­an mu­kaan Suo­men kan­sain­vä­li­set tie­to­lii­ken­neyh­tey­det on var­mis­tet­tu use­aa reit­tiä pit­kin.

– Suo­men yh­tey­det ul­ko­mail­le on mo­nen­net­tu. Vai­ku­tuk­set kan­sa­lai­sel­le saat­ta­vat jää­dä ai­ka vä­häi­sik­si, mut­ta ai­heut­taa se ruuh­kaa mui­hin kaa­pe­lei­hin, kun yk­si on pois­sa käy­tös­tä, ky­ber­tur­val­li­suus­kes­kuk­sen Bergst­röm ker­toi ai­em­min STT:lle.

Bergst­rö­min mu­kaan kaa­pe­lei­ta on ajoit­tain pois käy­tös­tä esi­mer­kik­si huol­to­jen yh­tey­des­sä. Kaa­pe­lei­ta saat­taa kat­ke­ta myös me­ren­ku­lun tai sää­il­mi­öi­den seu­rauk­se­na.

– Ei tämä päi­vit­täis­tä ole, mut­ta ei myös­kään niin dra­maat­tis­ta, Bergst­röm ar­vi­oi.

Hel­sin­gis­tä Sak­san Ros­toc­kiin kul­ke­va kaa­pe­li val­mis­tui vuon­na 2016. Itä­me­ren poh­jas­sa kul­ke­va me­ri­kaa­pe­li on lä­hes 1 200 ki­lo­met­riä pit­kä ja koos­tuu kah­dek­sas­ta op­ti­ses­ta kui­tu­pa­ris­ta, joi­den yh­teen­las­ket­tu ka­pa­si­teet­ti on 144 te­ra­bit­tiä se­kun­nis­sa.

Uu­tis­ka­na­va CNN uu­ti­soi syys­kuus­sa, et­tä yh­dys­val­ta­lais­vi­ra­no­mai­set ovat va­roit­ta­neet Ve­nä­jän mah­dol­li­ses­ti sa­bo­toi­van me­ri­kaa­pe­lei­ta. Vi­ra­no­mais­ten mu­kaan Ve­nä­jä täh­täi­si kriit­ti­seen inf­rast­ruk­tuu­riin, ku­ten me­ren poh­jas­sa kul­ke­viin tie­to­lii­ken­ne- ja te­le­kaa­pe­lei­hin.

CNN:n mu­kaan Ve­nä­jä on pe­rus­ta­nut muun mu­as­sa ve­des­sä kul­ke­vis­ta droo­neis­ta ja su­kel­lus­ve­neis­tä koos­tu­van yk­si­kön sy­vän­me­ren tut­ki­muk­seen. Ka­na­val­le pu­hu­nei­den vi­ra­no­mais­ten mu­kaan yk­sik­kö on kui­ten­kin so­vel­tu­va me­re­na­lai­seen sa­bo­taa­siin.

Suu­rin osa maa­il­man vies­tin­tä- ja tie­to­lii­ken­ne­kaa­pe­leis­ta kul­kee me­rien poh­jal­la.