Kuntaliitto: Kuntalaisia epäilyttävät oman kunnan päättäjät ja päätöksenteko
Heli Laakkonen / STT
Kuntalaiset suhtautuvat kuntansa päättäjiin ja päätöksentekoon pikemmin hieman epäileväisesti kuin luottavaisesti, kertoo Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus.
Kuntaliiton mukaan suhtautuminen kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin on ollut enemmän kriittistä kuin positiivista kaikissa vuodesta 1996 alkaen tehdyissä Kuntalaistutkimuksissa.
Kuntalaisten luottamus vaihtelee kunnittain. Siihen vaikuttavat Kuntaliiton mukaan merkittävästi kuntalaisten arviot oman kunnan talouden hoidosta, päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta, viestinnän avoimuudesta ja päättäjien kyvystä edistää paikallista hyvinvointia. Erityisesti pienissä ja keskisuurissa noin 10 000–20 000 asukkaan kunnissa kuntalaisten luottamus on keskimääräistä korkeampaa, kun taas yli 50 000 asukkaan kunnissa luottamus on heikompaa.
Suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa suurempi etäisyys kuntalaisten ja kuntapäättäjien välillä voi Kuntaliiton mukaan helposti heikentää luottamusta. Suuressa kunnassa myös kunnan tehtävät ja palvelut voivat olla vieraita.
– Kuntalaisten mielipiteisiin vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi kyselyn aikoina syntyneet mielikuvat taloustilanteesta sekä päätöksentekoilmapiiristä omassa kunnassa. Monessa kunnassa on jouduttu tekemään esimerkiksi kouluverkkoratkaisuja, joiden yhteydessä käyty keskustelu on saatettu kokea jopa repiväksi, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiedotteessa.
Kuntaliiton mukaan yhä useampi kuitenkin ajattelee kuntansa päättäjien pitävän hyvin huolta elämisen edellytyksistä sekä kuntansa luottamushenkilöiden ajavan vilpittömästi kunnan parasta.
Muun muassa ikä, koulutus, ammattiasema sekä äidinkieli vaikuttavat oman kunnan päätöksentekoa ja päättäjiä kohtaan tunnettuun luottamukseen. Luottavaisimmin oman kuntansa päätöksentekoon suhtautuvat vähintään 80-vuotiaat, johtavassa asemassa olevat, opiskelijat, ruotsinkieliset, yliopistotutkinnon suorittaneet sekä alle vuoden nykyisessä kunnassa asuneet.
– Aiempina tutkimusvuosina sukupuolella on ollut merkitystä luottamukseen, mutta tänä vuonna eroa naisten ja miesten luottamuksessa ei ollut, sanoo Pekola-Sjöblom.
Ne kuntalaiset, jotka ovat tyytyväisiä oman kuntansa taloudenhoitoon, luottavat myös päätöksentekoon ja päättäjiin. Myös päätöksenteon oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu vahvistavat luottamusta.
Luottamusindeksi oli tutkimuksessa 3 asteikolla 1–5. Lukema on heikentynyt hieman vuoteen 2020 verrattuna.
Pekola-Sjöblomin mukaan tulevilla kuntavaaleilla on tärkeä rooli kuntalaisten luottamuksen vahvistamisessa. Vaalit ovat 13. huhtikuuta. Samalla järjestetään aluevaalit, joissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin.
Kuntalaistutkimus-kyselyyn vastasi touko-kesäkuussa 10 500 kuntalaista 46 kunnasta.