Lapsen sanat veivät Jauhojärveltä lepopäivät – olympiavoittaja miettii, mikä saa urheilijan kielletylle purkille ja olisiko itse osannut kieltäytyä aineista parikymppisenä, jos niitä olisi tarjottu
Pasi Rein / STT
– Isillä on epopäivä.
Puhetta vielä tapailleen oman pojan tokaisu lopetti Sami Jauhojärven maininnat lepopäivistä. Jauhojärvi alkoi puhua vapaapäivistä. "Epopäivä" olisi saattanut herättää kiusallisia puheita kodin ulkopuolella.
Jauhojärvi pohdiskelee silti rohkeasti dopingin käyttöä Outi Hytösen ja Karo Hämäläisen kirjassa, jossa olympiavoittajan tarina tarjotaan yleisölle nimellä Uho (Tammi).
Jauhojärvi saavutti Sotshin vuoden 2014 talvikisoissa maastohiihdon pariviestin olympiakullan Iivo Niskasen kanssa. Edustusuran auringonlasku nähtiin Lahden vuoden 2017 MM-kilpailuissa, kun hän luki avajaisjuhlassa puhtaan urheilun valan ja saavutti neljännen mitalinsa aikuisten arvokisoissa.
Kirjan luvussa Sapporo ja aineet Jauhojärvi pohdiskelee, miten jotkut urheilijat päätyvät käyttämään dopingia. Mietiskely kiteytyy kysymykseen, olisiko hän osannut kieltäytyä, jos aineita olisi tarjottu uran varhaisessa vaiheessa ja ilmapiirissä, josta puuttuu usko puhtaaseen urheiluun.
– Ehkä olisin. Todennäköisesti olisin, Jauhojärvi arvailee kirjassa.
Aikuisten arvokisojen 19-vuotiaana ensikertalaisena Jauhojärvi seurasi Lahden vuoden 2001 MM-kisojen dopingrevohkaa ulkokehältä.
– Olisinko 20-vuotiaana osannut kieltäytyä?
Jauhojärven pelastukseksi tuli ensimmäisenä se, ettei hän varsinaisesti joutunut kiusaukseen. Hänelle ei ihan suoraan tarjottu aineita. Ei ennen Lahden kohukisoja eikä sen jälkeen.
Vihjailevia tarjouksia Jauhojärvi sai kuulla vasta uran myöhemmissä vaiheissa suomalaisten hiihtopiirien ulkopuolelta. Venäläinen urheilija puisteli päätään palautusjuomille ja näytti saunassa piikin jälkeä lihaksessaan. Kazakstanilaiset toivottivat tervetulleeksi kotimaahansa, missä tarjolla olisi ollut kauniiden maisemien ja metsästyksen lisäksi kasvuhormonia punttisaleilta.
Jauhojärvi tunnustaa, että häntä alkoi vähitellen hermostuttaa, kun puhtautta piti todistella. Silti hän pyrkii ymmärtämään kiellettyihin keinoihin sortuneita.
– Tiettyjen maiden kohdalla ymmärrän, että urheilija ajautuu käyttämään dopingia, koska on kasvanut siihen kulttuuriin. Urheilija näkee vain kuplansa. Jos on vammoja tai muita vaikeuksia ja tietää, että kielletyn aineen kautta paikka auringossa aukeaa, urheilija alkaa punnita riskejä. Intohimo voi olla niin valtava, että se johtaa pään sumenemiseen. Olemme inhimillisiä yksilöitä, Jauhojärvi sanoo.
Jauhojärvi näki sivusta, millaiseen riepotteluun kärähtäneet urheilijat joutuivat. Ensin siivottiin rinnalta kokeneita ja menestyneitä suomalaisia sekä itävaltalainen kilpakumppani Martin Tauber, jonka kanssa hän oli ystävystynyt.
Kohujen jälkeen Jauhojärvi ymmärsi huonosti tapaa, jolla norjalaiset silottelivat Therese Johaugin ja Martin Johnsrud Sundbyn dopingtapauksia. Ne tuupattiin lääkäreiden kontolle.
Jauhojärven ura aikuisten arvokisoissa alkoi Lahden vuoden 2001 kisojen hämärissä tunnelmissa. Kahdeksan vuotta myöhemmin hän saavutti pariviestissä ja viestissä MM-pronssit.
Taival huipentui Lahden 2017 MM-kisojen pariviestin pronssiin Niskasen rinnalla. Sitä piti hetki sulatella. Ja tuli sanottua pahasti norjalaisille, kun Emil Iversen oli tupsahtanut loppuratkaisussa Niskasen tielle. Lopulta pronssikin kelpasi. Tavoite oli täytetty.