Ay­la Al­ba­y­rak / STT

Uk­rai­nal­le on to­den­nä­köi­ses­ti odo­tet­ta­vis­sa vai­kei­ta ai­ko­ja re­pub­li­kaa­nien pre­si­dent­tieh­dok­kaan Do­nald Trum­pin vaa­li­voi­ton myö­tä, us­koo Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin van­hem­pi tut­ki­ja Mat­ti Pesu.

Ai­van kaik­kiin Trum­pin sa­no­mi­siin en­nen vaa­le­ja hän ei kui­ten­kaan tart­tui­si, vaan kat­soi­si mitä tu­le­man pi­tää.

Trump on vä­läy­tel­lyt tuen lo­pet­ta­mis­ta Uk­rai­nal­le sekä sa­no­nut, et­tä pre­si­dent­ti­nä hän oh­jai­si Uk­rai­nan ja Ve­nä­jän neu­vot­te­lu­pöy­tään ja lo­pet­tai­si so­dan Uk­rai­nas­sa vain vuo­ro­kau­des­sa.

– Uk­rai­na on eh­kä se, mis­tä eu­roop­pa­lai­set var­maan­kin ovat nyt eni­ten huo­lis­saan, ja on syy­tä­kin ol­la. Em­me­hän oi­ke­as­ti tie­dä vie­lä, mitä Trump ai­koo ja mi­hin suun­taan hän ai­koo Yh­dys­val­to­jen Uk­rai­na-po­li­tiik­kaan vie­dä, Pesu sa­noo STT:lle.

Pesu us­koo Uk­rai­nan tu­ke­mi­sen ai­na­kin vai­keu­tu­van Trum­pin kau­del­la, mut­ta et­tä ti­lan­ne riip­puu myös sii­tä, kei­tä Trump kuun­te­lee.

– Moni asia Trum­pin po­li­tii­kas­sa riip­puu sii­tä, mil­tä hä­nen ym­pä­ril­leen ra­ken­tu­va hal­lin­to näyt­tää eli sii­tä, ke­nes­tä tu­lee puo­lus­tus­mi­nis­te­ri, ke­nes­tä kan­sal­li­sen tur­val­li­suu­den neu­vo­nan­ta­ja, kuka hä­nel­le kuis­kaa ja mi­ten kong­res­si suh­tau­tuu asi­aan, Pesu huo­maut­taa.

Asi­an­tun­ti­joi­den mu­kaan ai­na­kin Trum­pin va­rap­re­si­dent­tieh­dok­kaan J.D. Van­cen esit­te­le­mä rau­ha­neh­do­tus myö­täi­li­si pit­käl­ti Ve­nä­jän lin­jaa: Ve­nä­jä sai­si jää­dä mie­hit­tä­mil­leen alu­eil­le, Ve­nä­jän ja Uk­rai­nan vä­liin pe­rus­tet­tai­siin de­mi­li­ta­ri­soi­tu lin­ja, ja Uk­rai­na si­tou­tui­si ole­maan liit­ty­mät­tä so­ti­las­liit­to Na­toon.

Pe­sun mie­les­tä ris­ki sii­tä, et­tä Yh­dys­val­lat ajai­si Uk­rai­nan kii­reel­lä hy­väk­sy­mään Ve­nä­jän eh­dot rau­han ai­kaan saa­mi­sek­si, esi­mer­kik­si va­rap­re­si­dent­ti J.D. Van­cen rau­ha­neh­do­tuk­sen poh­jal­ta, on il­mei­nen, mut­ta ei var­maa.

Vaik­ka suun­ni­tel­ma kuu­los­taa sil­tä, et­tä se oli­si mie­lei­nen Ve­nä­jän pre­si­den­til­le Vla­di­mir Pu­ti­nil­le, Pu­tin ei ai­na­kaan rien­tä­nyt on­nit­te­le­maan Trum­pia – toi­sin kuin Uk­rai­nan pre­si­dent­ti Vo­lo­dy­myr Ze­lens­kyi, jon­ka on­nit­te­lut X:ssä oli­vat mel­ko vuo­laat.

– Uk­rai­nan int­res­si on nyt vii­mei­seen as­ti ve­do­ta Trum­piin, jol­la on vai­ku­tus­val­taa sii­hen, mitä re­pub­li­kaa­ni­ses­sa puo­lu­ees­sa aja­tel­laan ja mi­ten hä­nen ää­nes­tä­jän­sä ajat­te­le­vat. Ja voi ol­la, et­tä uk­rai­na­lai­set vä­hän mai­rit­te­le­vat­kin nyt Trum­pia ja lie­hit­te­le­vät hän­tä vah­va­na po­liit­ti­se­na joh­ta­ja­na, Pesu sa­noo.

Vii­me kä­des­sä vaa­ka­lau­dal­la on Uk­rai­nan sel­viy­ty­mi­nen, hän huo­maut­taa. Ve­nä­jän ja Uk­rai­nan tuo­mi­nen neu­vot­te­lu­pöy­tään vaa­ti­si Pe­sun mu­kaan myös sen, et­tä Yh­dys­val­lat aset­tai­si myös hy­vin mer­kit­tä­vää pai­net­ta Ve­nä­jäl­le.

– Ei ole syy­tä ol­la op­ti­mis­ti­nen, mut­ta vie­lä ei kan­na­ta soit­taa tuo­mi­o­kel­lo­ja, Pesu sum­maa.