Muistot menneestä ja epävarmuus tulevasta pysäyttävät tähän hetkeen
Rauman Iltanäyttelijöiden Mutta muistaisin sinut -näytelmässä kohdataan niin miesten ajatusmaailmaa kuin muistisairauden monet kasvot.
Sanna Rantanen
Nuohoojamestari Jakob (Pauli Teperi) ja tämän kisälli Benjamin (Jouko Lehtimäki) työskentelevät katolla, näyttävissä nuohoojan juhlapuvuissaan. Mestari nuohoaa piippua tottunein ottein ja kisälli muuraa uutta piippua.
Katolla pyörähtää myös kisällin tytär Ingrid, tämän päivän nuohoojasälli (Iina Östman) – mestarin kauhuksi nykyään tytötkin kiipeilevät katolla.
Talossa asuvalla iäkkäällä rouvalla Heddalla (Riikka Selin) on muistisairaus. Hän pyörii pihamaalla yöpaidassaan, menossa milloin kouluun, milloin naimisiin.
Talon emännän mielenmaisemat kiinnittävät nuohoojien huomion ja saavat nämä avaamaan niitäkin tuntojaan, joista miehet harvoin puhuvat.
Muistisairas Hedda-rouva (Riikka Selin).
© RAUMAN ILTANÄYTTELIJÄT
Nuohoojasälli Ingrid katsoo välillä katolla tapahtuvien töiden, välillä emännän perään. Elämää kokenut katsoja tietää, että nuoren naisen asema talon asukkaan muistisairauden ja katolla työskentelevien miesten maailman välimaastossa on aitiopaikka elämän koko kirjoon.
Nuorempi katsoja taas saa nähdä sellaista elämän syvyyttä, jota ei ehkä vielä ole kohdannut.
Katsoja ei kuitenkaan voi aavistaa, mihin asetelma vielä johtaa, yhden piipun puhdistuessa ja toisen rakentuessa, nuohoojien ajatusten auetessa ja muistisairaan muistojen syventyessä. Mutta muistaisin sinut osaa yllättää.
Koskettavan, mutta myös kepeyttä tarjoavan Mutta muistaisin sinut -näytelmän on Rauman Iltanäyttelijöille käsikirjoittanut ja ohjannut Marko Östman (kuvassa). Östman on kirjoittanut näytelmän pitäen mielessään siinä mukana olevat näyttelijät ja näiden oman kokemusmaailman. Esitystä on rakennettu yhdessä teemoihin syventyen. Oma merkittävä tehtävänsä on myös muilla työryhmäläisillä, kuten järjestäjä-kuiskaaja Hanne Linnavuorella, tekniikasta vastaavalla Matias Selinillä ja joka paikan höylä Mirja Teperillä.
Elmeri Elo
Marko Östmanin käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä nivoo yhteen useita kerroksia, jotka avautuvat yksi muurattu tiili kerrallaan kohti näytelmän loppua.
Jokaisen katsojan oma elämä johdattaa kullekin ainutlaatuiseen kokemukseen ja näytelmä avautuu varmasti aivan toisin, mikäli sen katsoo uudelleen.
Mutta muistaisin sinut vie sen äärelle, mikä elämässä on perimmillään tärkeää. Iättömän ja ajattoman tarinan ja menneisyyteen jämähtäneiden muistojen keskiössä korostuu tämä hetki.
– Uskon, että tämä saa katsojan miettimään elämän rajallisuutta – huomisen arvaamattomuutta ja tämän hetken hienoutta, pohtii nuohoojamestari Jakobia näyttelevä Pauli Teperi.
Käsikirjoittaja-ohjaaja Östman on samoilla linjoilla.
– Näytelmä muistuttaa, että on tärkeää arvostaa sitä, mitä on nyt, koska huomisesta ei tiedä.
Nuohoojamestari Jakob (Pauli Teperi).
© RAUMAN ILTANÄYTTELIJÄT
Vaikka toinen kantava teema, nuohoojaperinne, tuskin on kovin monelle tuttu ennen näytelmän katsomista, tarjoaa Mutta muistaisin sinut varmasti kosketuspintaa usean katsojan omaan elämään.
Niin se tekee myös näytelmän tekijöille. Esityksen luomisprosessi on ammentanut heidän kokemusmaailmastaan ja myös syventänyt sitä entisestään.
Erityisen läheisesti näytelmä koskettaa nuohoojakisälli Benjaminia esittävää Jouko Lehtimäkeä sekä muistisairasta Heddaa näyttelevää Riikka Seliniä.
– Läheiseni sairastaa Alzheimerin tautia, joten rooli muistisairaana naisena on minulle hyvin läheinen, kertoo Selin.
Lehtimäki taas on itse nuohooja, joka on oppinut perinteisen ammattitaidon mestari- ja kisälliperiaatteella omalta isältään.
Kun Lehtimäki astuu rooliinsa, ei hän pukeudu roolivaatteisiin, vaan kaivaa vaatekaapistaan oman nuohoojan juhla-asunsa.
Lehtimäki on ollut myös Marko Östmanin innoittaja nuohoojan maailman hyödyntämiseen näytelmässä.
– Mutta tässä näytelmässä on myös paljon muuta minulle läheistä ja koskettavaa. Tämä avaa pohdintoja siitä, minkälainen itse on miehenä, puolisona ja vanhempana, Lehtimäki miettii.
Käsikirjoittaja-ohjaaja Östmanin tytär, nuohoojasälli Ingridiä näyttelevä Iina Östman kertoo myös oppineensa arvostamaan tätä hetkeä rooliaan tehdessään.
– Tosin opin jo kesätöissä palvelutalossa paljon vanhenemisesta, mainitsee Iina Östman.
Omat kokemukset ja näytelmän maailma ovat muutenkin vuorovaikutuksessa esimerkiksi kotona.
– Olen jo ehtinyt toivoa, että Iina pitää isästään sitten tulevaisuudessa huolta, nauraa Marko Östman, isä itse.
Näytelmä kietookin aihepiireihinsä myös runsaasti naurua. Syvällisen tekstin joukossa on paljon kepeitä hengähdyksiä.
– Mutta muistaisin sinut on liikutuksen hetkiä sisältävä draama, olematta kuitenkaan synkkä, Marko Östman muistuttaa.