OAJ pöyristynyt hallituksen päätöksestä tehdä lisäleikkauksia ammatilliseen koulutukseen
Frida Ahonen / STT
Hallituksen budjettiriihen lopputulema kirvoitti tiistai-iltana runsaasti kommentteja. Riihessä pantiin pääasiassa toimeen hallituksen keväällä päättämiä noin kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonaloista isoimmat säästöt kohdistuvat toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Summa on yhteensä 120 miljoonaa euroa.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ kertoi olevansa pöyristynyt hallituksen päätöksestä tehdä lisäleikkauksia ammatilliseen koulutukseen.
– On kestämätöntä, että ammatillisesta koulutuksesta taas kerran leikataan. Hallituksen linja on ristiriidassa työmarkkinoiden tarpeiden sekä osaamistason noston kanssa, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoi OAJ:n tiedotteessa.
Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Soste ry puolestaan kritisoi budjettiriihen menoleikkausten kielteisiä vaikutuksia erityisesti pienituloisiin.
– Eriarvoisuutta kärjistäviä toimenpiteitä oikeutetaan usein väittämällä, että julkiset menoleikkaukset elvyttäisivät Suomen taloutta. On kuitenkin todennäköistä, että säästöt itse asiassa hidastavat kasvua, Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen totesi.
Kyyrösen mukaan ostovoiman hupeneminen ja kysynnän riittämättömyys pitkittävät matalasuhdanteen kestoa.
Hallituksen ensi vuodelle suunnittelemista sopeutumistoimista noin kaksi miljardia on menoleikkauksia ja noin miljardi veronkiristyksiä.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus sanoi sopeutuksen ajankohdan olevan kohtuullinen, koska talouskasvu on vahvistumassa.
– Sopeutus tapahtuu pääosin menoleikkauksin, mikä haittaa talouskasvua veronkorotuksia vähemmän, Brotherus sanoi Suomen Yrittäjien tiedotteessa.
Brotherus arvioi hallituksen investointiohjelman tasoittavan leikkausten vaikutusta talouskasvuun.
– Hallituksen tavoite pysäyttää velkasuhteen kasvu on yhä epävakaalla pohjalla lukuisista toimista huolimatta, Brotherus kuitenkin totesi.
Rakennusteollisuus kiitteli hallituksen panostuksia väylärahoitukseen. Ensi vuodelle on kaavailtu lähes 210 miljoonan euron lisäys perusväylänpitoon ja väyläverkon korjausvelan purkamiseen.
– Tämän budjettiriihen myötä korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle, infrarakentamisalan edunvalvontajärjestön Infra ry:n ja Rakennusteollisuuden varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoi.
Myös Kaupan liitto kertoi olevansa tyytyväinen satsauksiin perusväylänpitoon ja tiestön korjausvelan purkamiseen sekä väylähankkeisiin.
Liiton mukaan heikon kysynnän kanssa painivia rauta- ja autokaupan aloja budjettiriihen päätökset kuitenkin rasittavat entisestään.
