Opetushallitus: Barokkikonsertti ei ole uskonnollinen tilaisuus
Terhi Riolo Uusivaara / STT
Opetushallituksen opetusneuvos Outi Raunio-Hannula sanoo, että viime päivien keskustelussa koulujen tilaisuuksista on esiintynyt hyvin monenlaisia tulkintoja Opetushallituksen asiaa koskevasta ohjeistuksesta.
Opetushallituksen oman tulkinnan mukaan esimerkiksi Kirkkonummella uskonnollisten viitteiden takia peruttu barokkikonsertti olisi voitu järjestää.
– Meidän näkemyksemme mukaan, julkisuudessa olevien tietojen perusteella, esimerkiksi tällainen barokkikonsertti ei ole uskonnollinen tilaisuus, Raunio-Hannula sanoo STT:lle.
Kirkkonummen kunta kertoi sunnuntaina, että Suomalaisen barokkiorkesterin ja Helsingin kamarikuoron kokoonpanon oli tarkoitus esittää koululla järjestettävässä konsertissa osia Georg Friedrich Händelin Messias-oratoriosta.
Raunio-Hannula huomauttaa, että opetussuunnitelman mukainen opetus pitää sisällään myös kulttuuriperintöön tutustumista. Konsertit, teatteriesitykset ja näyttelyt voivat siis olla osa opetusta.
– Koska erilaisilla uskontoperinteillä on ollut vaikutusta esimerkiksi kulttuureihin ja yhteiskuntiin, niin uskontoja ja niiden vaikutuksia käsitellään myös opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa eri oppiaineissa. Näiden aiheiden käsittely ei siis ole kiellettyä opetuksessa, Raunio-Hannula sanoo.
– Opetuksen yhteydessä voidaan edelleen tutustua uskonnollista alkuperää oleviin taideteoksiin ilman, että täytyisi ajatella, että kyseessä on automaattisesti uskonnollinen tilaisuus, jolle pitäisi järjestää vaihtoehtoista toimintaa.
Raunio-Hannula toteaa, että esimerkiksi perutun barokkikonsertin yhteydessä on todennäköisesti käyty pohdintaa juuri siitä, missä kohtaa tilaisuus muuttuu uskonnolliseksi.
Hän myöntää, ettei rajanveto ole aina helppoa. Opetushallitus on antanut asiasta ohjeen, jossa on viitattu muun muassa perustuslakivaliokunnan kantaan.
Raunio-Hannula sanoo, että selvästi uskonnollinen on esimerkiksi tilaisuus, joka sisältää jumalanpalveluksen tai muun uskonnollisen toimituksen tai johon sisältyy julistusta tai muuta toimintaa, jolla pyritään sitouttamaan uskonnolliseen toimintaan.
– Kyllä minulla se käsitys on, että näitä asioita joudutaan aika paljon pohtimaan. Meidän yhteiskuntamme on myös katsomuksellisesti monimuotoinen ja on ihan luonnollista ja hyvää, että tästä asiasta käydään keskustelua ja myös pohditaan yhdessä niitä pelisääntöjä.
Myös uskonnollisia tilaisuuksia voidaan kouluissa tietyin ehdoin järjestää. Ne on järjestettävä erillään opetuksesta, niihin osallistumisen pitää olla vapaaehtoista ja niihin osallistumattomille oppilaille tulee järjestää vaihtoehtoista toimintaa.
Keskustelua on julkisuudessa herättänyt toistuvasti esimerkiksi koulujen joulujuhlien sisältö. Raunio-Hannula sanoo, että siltä osin Opetushallituksen ohje on hyvin selkeä.
Ohjeen mukaan juhlat on tarkoitettu kaikille oppilaille eli ne eivät voi olla uskonnollisia tilaisuuksia.
– Mutta kuten eduskunnan perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa, näihin perinteisiin juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, esimerkiksi virren laulaminen, Raunio-Hannula toteaa.
Virren laulamiseen ei kuitenkaan ole pakko osallistua.
