Osa pari–kolmekymppisistä ei haluaisi tehdä tietoista päätöstä vanhemmuudesta lainkaan
Janita Virtanen / STT
Vanhemmuus ja lapsiperhe-elämä ei ole nykyisille pari–kolmikymppisille enää normi, vaan merkittävä elämänvalinta. Tämä erottaa nykyiset perheellistymistä pohtivat aiemmista sukupolvista. Entistä useampi jopa toivoo, että ei joutuisi ylipäätään tekemään päätöstä lasten hankinnasta, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Haluanko vanhemmaksi -palvelun asiantuntija Heini Björk.
– Jotkut jopa kokevat, että heissä on jotain vikaa, kun he eivät tiedä, haluavatko lapsia vai eivät.
Björkin mukaan monella vanhemmuutta pohtivalla on tähtäimessään täydellinen suoritus, mikä voi aiheuttaa kovia paineita. Paineita aiheuttavat myös erilaiset jaksamishuolet.
Björkin mukaan mielenterveyshuolet ovat alkaneet näkyä palvelussa aiempaa enemmän.
– Moni on nyt selvästi huolissaan, riittävätkö omat voimavarat siihen, että pystyy tarjoamaan lapselle sellaisen lapsuuden minkä lapsi ansaitsee. Osa kantaa myös huolta, pystyykö suojelemaan lasta vastaavalta, mitä on itse kokenut omassa lapsuudessaan.
Haluanko vanhemmaksi -nettipalvelussa oli viime vuoden heinäkuun ja tämän vuoden maaliskuun välisenä aikana esillä gallupkysymys: vaikuttavatko mielenterveyshuolet päätöksentekoosi vanhemmuudesta? Vastanneista ainoastaan 17 prosenttia koki, etteivät mielenterveyshuolet vaikuttaneet millään tavalla omaan päätöksentekoon. Suurimmat huolenaiheet olivat oma arjessa selviytyminen ja mielenterveyshuolien vaikutus vanhempana olemiseen.
Gallupiin osallistui 1 368 sivuston käyttäjää. Heidän taustastaan ei kysytty tarkempia tietoja vastaamisen yhteydessä. MLL:n mukaan viime vuonna Haluanko vanhemmaksi -sivustolla kävi yli 25 000 suomalaista, joista selvästi suurin osa oli 20–39-vuotiaita naisia.
Haluanko vanhemmaksi on anonyymi ja maksuton, vajaat neljä vuotta toiminut sivusto, johon kuuluu muun muassa keskustelupalsta ja nettikirjepalvelu. Nettikirjeen käyttäjissä korostuu kaksi ryhmää: ne, jotka todennäköisesti haluaisivat lapsen, mutta jotain on vielä lopullisen päätöksenteon esteenä – ja ne, jotka eivät aidosti tiedä, haluavatko lapsia vai eivät. Keskustelupalstan käyttäjissä sen sijaan on eniten niitä, jotka ovat jo päättäneet, etteivät halua lapsia, mutta kaipaavat päätöksen kanssa vielä vertaistukea.
Väestöliiton tutkimusten perusteella lapsia haluavien suomalaisten vanhemmuuden esteenä on yleisimmin sopivan kumppanin puute. Kaikkien hedelmällisessä iässä olevien parissa yleisimmät syyt siihen, miksi lasta ei haluta ainakaan heti, ovat haluttomuus luopua nykyisestä elämäntyylistä ja halu tehdä muita itseä kiinnostavia asioita, kertoo Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtava tutkija Venla Berg.
– Eli kun sopiva kumppani on ja pohditaan sitä, halutaanko lapsia, aika monia mietityttää, mitä se elämä tulisi sitten olemaan ja miten paljosta joutuisi luopumaan lasten myötä. Tässä asiassa on tapahtunut selkeä muutos 2000-luvun kuluessa, eli nämä syyt korostuvat nimenomaan nykyajassa.
Harvalla nuorella on Bergin mukaan realistista käsitystä lastensaannista ja lapsiperhe-elämästä, vaan ajatukset perustuvat usein erilaisiin negatiivisiin mielikuviin, jotka painottuvat esimerkiksi julkisessa keskustelussa: vanhemmuus on raskasta, lapset sairastelevat paljon tai parisuhde kärsii.
Parisuhdetyytyväisyys usein notkahtaa pikkulapsivaiheessa, mutta jos vaiheesta päästään eteenpäin, tyytyväisyys yleensä palaa samalle tasolle kuin ennen lapsia. Eroamisen riski on Bergin mukaan jopa pienimmillään, kun perheessä on alle kaksivuotiaita lapsia. Myös lastensaannin katuminen on hyvin harvinaista.
Ilmastonmuutos ja taloudelliset syyt, joita usein tarjotaan syntyvyyden laskun taustatekijöiksi, eivät Bergin mukaan näy merkittävästi Väestöliiton tutkimuksissa.
– Toivottu lapsiluku voi olla matalampi kovasti ilmastoahdistuneilla, mutta se, että luopuisi hartaasta lapsitoiveestaan kokonaan siksi että on huolestunut maapallon tulevaisuudesta, näyttää olevan todella harvinaista. Sen sijaan ilmastonmuutos saattaa olla yksi lisäsyy sellaisille ihmisille, jotka eivät muistakaan syistä halua lapsia.
Bergin mukaan tutkimukset osoittavat, että epävarma taloustilanne vaikuttaa lastensaannin suunnitteluun ja myös lasten saamiseen, mutta selkeämmin vasta toista tai useampaa lasta pohtivilla.
MLL:n Heini Björk kertoo, että myös Haluanko vanhemmaksi -sivustolla ilmastohuolet näkyvät lähinnä keskustelupalstalla lapsettomuuden jo valinneiden henkilöiden kertomuksissa. Nettikirjepalvelussa huolet yleisestä maailmantilasta tai omasta taloudellisesta tilanteesta ovat melko harvinaisia ja useimmiten sivumainintoja.
Berg kantaa huolta siitä, että monilla menee päättämättömässä "haluanko lapsia vai en" -elämänvaiheessa niin pitkään, että varsinkin naisten hedelmällisen iän loppu tulee vastaan ja toivottuja lapsia jää sen takia syntymättä.
Björkin mukaan Haluanko vanhemmaksi -palvelussa hedelmällisyys nousee esille ajoittain. Asiaa vaikuttavat pohtivan lähinnä ne 30–39-vuotiaat, jotka eivät koe paloa vanhemmuuteen, mutta pelkäävät katuvansa lapsettomuuspäätöstä myöhemmin elämässään.
– Kuitenkin aika huomionarvoista ja koskettavaakin on se, että jo hieman yli kaksikymppisiltä tulee sellaisia yhteydenottoja, joissa heitä huolettaa, onko kohta liian myöhäistä.