Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Ve­nä­jän hyök­käys­so­dan ja kor­ke­an inf­laa­ti­on ai­heut­ta­ma kus­tan­nus­ten nou­si ra­sit­taa yhä vil­je­li­jöi­tä.

– Kor­keim­mat hin­nat ovat hie­man su­la­neet, mut­ta mat­kaa sii­hen hin­ta­ta­soon, mikä en­nen so­taa val­lit­si, on yhä pit­kä mat­ka, sa­noo MTK-Sa­ta­kun­nan toi­min­nan­joh­ta­ja Ter­hi Löfs­tedt.

Eri­tyis­tä huol­ta hän kan­taa nyt EU:n ko­mis­si­on ai­ko­mis­ta li­sä­tul­leis­ta Ve­nä­jäl­tä ja Val­ko-Ve­nä­jäl­tä tuo­ta­vil­le lan­noit­teil­le ja lan­noi­te­raa­ka-ai­neil­le. Löfs­tedt muis­tut­taa tul­lien var­jo­puo­les­ta.

– Jos tul­lit to­teu­tu­vat suun­ni­tel­mien mu­kai­ses­ti, mer­kit­see se hin­nan­nou­sua näil­le lan­noit­teil­le, muis­tut­taa Löfs­tedt.

– Kus­tan­nus­ra­si­tus­ta ei pi­täi­si jät­tää yh­del­le toi­mi­a­lal­le, vaan kus­tan­nus­ten nou­su tu­li­si kom­pen­soi­da vil­je­li­jöil­le, hän sa­noo.

Ran­kai­su­tul­lit kos­ke­vat kaik­kia EU-mai­ta.

MTK-Satakunnan toiminnanjohtaja Terhi Löfstedtin mielestä EU:n tulisi kehittää omaa lannoitetuotantoa. Kuva: UR arkisto/Marjaana Perttula

Ve­nä­läi­sil­le lan­noit­teil­le on jo ai­em­min ase­tet­tu tul­le­ja osa­na kuu­den­tois­ta eri tuot­teen pa­ko­te­lis­taa. Ne ei­vät toi­mi­neet odo­te­tus­ti.

Vii­me vuon­na lan­noi­te­tuon­ti Ve­nä­jäl­tä kas­voi pe­rä­ti 70 pro­sent­tia. Syy on sii­nä, et­tei mui­ta tuon­ti­mai­ta ole riit­tä­väs­ti ja ve­nä­läis­ten lan­noit­tei­den, ku­ten myös maa­kaa­sun, hin­nat ovat erit­täin kil­pai­lu­ky­kyi­siä.

Ve­nä­jä on ol­lut tär­keä lan­noi­te­raa­ka-ai­nei­den ku­ten ure­an toi­mit­ta­ja Suo­mel­le. Vie­lä vuon­na 2021 ure­a­tuon­nis­ta pe­rä­ti 85 pro­sent­tia tuli Ve­nä­jäl­tä.

Näin suur­ten riip­pu­vuuk­sien no­pea vä­hen­tä­mi­nen on vai­ke­aa, jos­kin vält­tä­mä­tön­tä.

– Pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä mei­dän tu­lee ir­tau­tua Ve­nä­jän tuon­nis­ta ja edis­tää kor­vaa­vien toi­mit­ta­jien sekä tuot­tei­den et­si­mis­tä. EU:ssa tu­lee ke­hit­tää omaa lan­noi­te­tuo­tan­toa, Löfs­tedt poh­tii.

Ke­hi­tyk­sen tu­le­vai­suu­des­sa rat­kai­see se, mi­ten EU-ta­sol­la ky­e­tään löy­tä­mään kor­vaa­via ja ta­lou­del­li­ses­ti kes­tä­viä rat­kai­su­ja.

Ve­nä­jän, Val­ko-Ve­nä­jän ja Uk­rai­nan yh­teen­las­ket­tu lan­noi­te­vien­ti on noin vii­de­so­sa glo­baa­lis­ta mark­ki­nas­ta.

Kyl­vöt Sa­ta­kun­nas­sa ovat etu­a­jas­sa

Har­vi­nai­sen läm­min ke­vät­sää on vai­kut­ta­nut sii­hen, et­tä vil­je­lyk­set ovat etu­a­jas­sa. Esi­mer­kik­si syys­vil­jat ovat jo vih­rei­nä.

– Pi­tää kui­ten­kin muis­taa ke­vät­sään oi­kul­li­suus. Jos tu­lee to­del­la kyl­mää ja mit­ta­ri kään­tyy yök­si pak­ka­sel­le, voi ti­lan­ne muut­tua rat­kai­se­vas­ti, sa­noo toi­min­nan­joh­ta­ja Ter­hi Löfs­tedt MTK-Sa­ta­kun­nas­ta.

Hä­nen mu­kaan­sa kah­den vii­kon jäl­keen ol­laan jo pal­jon vii­saam­pia sään vai­ku­tus­ten suh­teen.

Löfs­ted­tin mu­kaan puu­tar­ha­kas­veil­le ei kyl­män tul­les­sa au­ta muu kuin aset­taa har­sot kas­vien pääl­le ja pyr­kiä mah­dol­li­sim­man mu­kaan tor­ju­maan hal­laa vaik­ka kas­te­le­mal­la har­so­ja, jol­loin hal­la py­syy loi­tol­la.