Viitala – Tuntemattomuudesta ilmiöksi
Juha Viitala (sd.) oli monille vieras nimi ennen viime eduskuntavaaleja. Mutta ei ole enää. Siitä kertoo jo nousu Raumalla kunnallisvaalien ääniharavaksi.
UutisRauma
Juha Viitala keräsi ääniä kunnallisvaaleissa 793, kun neljä vuotta aikaisemmin määrä 208. Hän jätti taakseen jopa työministeriksi nousevan ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matias Marttisen. Valtavan nousun Viitala arvioi perustuvan kovaan työhön, tukiryhmän toimintaan ja kansanedustajuuteen, joka nosti näkyvyyden ihan uudelle tasolle.
Kaikesta huolimatta Viitalan äänimäärän kasvu on koko valtakuntaakin ajatellen kova. Nousua oli 280 prosenttia eli neljänneksi eniten kansanedustajista koko maassa. Edellä olivat vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, puoluetoverit Ilmari Nurminen ja Pinja Perholehto.
– Äänimäärän kasvu noteerattiin hyvin myös valtakunnallisesti, iloitsi Juha Viitala.
Kun Viitala nousi eduskuntaan ensi yrittämällä, niin aika yleinen kysymys oli, että mikäs mies tämä Viitala oikein on. Nimi tuli ensi kertaa esiin valtakunnallisesti.
– Monet päätoimittajatkin kyselivät, että mistä tulet, mitä olet aikaisemmin tehnyt, kun heti pääsit läpi, Viitala myhäili.
Viitala oli 27 vuotta UPM:llä työsuojeluvaltuutettuna. Lukion jälkeen hän meni tehtaalle kesätöihin ja jäi sille tielleen, vaikka suunnitelmissa oli jatko-opiskelut.
Työura ja monet luottamustoimet ovat mahdollistaneet suuret määrät henkilökohtaisia kontakteja.
Paljon oli niitä ihmisiä, jotka tunsivat Juha Viitalan, mutta mediassa hän oli kansanedustajaksi valinnan jälkeen täysin uusi tuttavuus.
– En ole koskaan ollut mitenkään julkisuushakuinen. Lähden siitä, että kova ja huolellisesti tehty työ palkitsevat, pohdiskelee Viitala.
Viitala pitää sitä yhtenä vahvuutenaan, että hän toimii kansanedustaja samojen arvojen mukaan kuin leipätyössään tai ay-liikkeen luottamustoimissa. Hän puhuu oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja kunnioituksesta toisia ihmisiä kohtaan.
Viitala korostaa johdonmukaisuuttaan, jonka uskoo tuoneen luottamusta hänen työtään kohtaan kansanedustajana.
Viitala ei kiistä sitä, etteikö yleinen poliittinen tilanne olisi myös vaikuttanut hänen kunnallisvaalisaaliiseensa. Virta vei vasemmalle ja toi monelle muullekin demarille lisää ääniä. Kyse oli jonkinlaisista välivaaleista eduskuntaa ajatellen.
– Tulos oli äänestäjien mielenilmaus hallituksen politiikkaa kohtaan. Haluttiin muutosta leikkauslinjalle ja työelämän heikennyksille, Viitala arvioi.
Hänen mukaansa tulos olisi sikäli odotettu, että kokoomus säilytti asemansa, jopa kohensi hieman kannatustaan.
– Kokoomus lupasi laittaa maan talouden kuntoon ja puolueen äänestäjät osasivat odottaa leikkauksia ja työelämään kohdistuneita uudistuksia. He saivat, mitä tilasivat.
Toisin oli perussuomalaisten kohdalla. Puolue mainosti itseään maan suurimpana työväenpuolueena ja julisti, ettei kaikkein heikompiosaisilta leikata.
– Kun tällaisten lupausten jälkeen puolueen puheenjohtaja esiintyy sosiaalisessa mediassa sakset kädessä ja hymynkare suupielessä, ei ihme, että kato kävi, sanoo Viitala tunnetta äänessään.
Hän entisenä ay-aktiivina ynnää, että hallitus heikentää enemmän työntekijöiden etuja kuin yksikään hallitus tätä ennen. Tällaisten muutosten jälkeen työväenpuolueesta puhuminen muuttuu perussuomalaisten kohdalla huonoksi vitsiksi.
Kaiken menestyksen keskellä Viitalan vetää nöyräksi se valtava työ, jota lukuisat ihmiset ovat hänen valintansa eteen tehneet.
– Nöyränä, mutta ei nöyristellen, sovittelee Viitala sloganiaan.