SAK:n Eloranta palkankorotusvaatimuksesta: On realismia, että kaikki tavoitteet eivät sellaisenaan mene läpi
Sanna Nikula / STT
SAK odottaa työnantajaleirin kertovan, mikä sen mielestä olisi kohtuullinen palkankorotustaso. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että niin kauan kuin tätä lukua ei kuulu, on työnantajapuolen turha yrittää pelkästään mustamaalata ay-liikkeen vaatimusta absurdiksi ja todellisuudesta irralliseksi.
– Kymmenen prosenttia tai 250 euroa kahdelle vuodelle voi äkkiseltään kuulostaa kovalta palkkatavoitteelta, mutta absurdi tai kohtuuton se ei missään mielessä ole, Eloranta sanoi puhuessaan SAK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä.
STT kysyi Elorannalta puheen jälkeen, millainen työnantajan esitys olisi kohtuullinen, ja miten paljon palkansaajilla on joustovaraa kymmenestä prosentista alaspäin. Elorannan mukaan ammattiliitot ja erityisesti Teollisuusliitto ratkaisevat, millainen ratkaisu on hyväksyttävä, eikä SAK lähde siinä asiassa neuvomaan. Joustovaraa kuitenkin tuntuu löytyvän.
– Aika harvoin on niin, että kun neuvotteluihin mennään, kaikki tavoitteet saadaan sellaisenaan läpi. Se on varmasti myös realismia, Eloranta sanoi STT:lle.
Hänen mukaansa työnantajat ovat puolittain pitäneet pöydällä vähän päälle viiden prosentin tarjousta, koska Saksan teollisuuden suurliitto IG Metall sopi 5,5 prosentin korotuksista kahdessa vuodessa.
– Saksan ratkaisusta on sanottava kuitenkin, että sopimuksen kokonaisvaikutus on yli seitsemän prosenttia. Siinä on palkattomia vapaapäiviä ja muita sen tyyppisiä elementtejä sekä kertaerä, joka on Saksassa veroton. Sen kustannusvaikutus on jonkunlainen ja tietysti myös ostovoimavaikutus on merkittävä.
SAK:n liitot ovat Elorannan mukaan jo tehneet yrityskohtaisia sopimuksia, joissa on puhuttu 7–9 prosentin sopimuksista.
– Siinä mielessä tämä ei ole mitenkään ennen kuulumatonta tälle vuodelle, eikä tähän taloudelliseen tilanteeseen, mutta totta kai ymmärrämme Etelärannan reaktion.
Eloranta ei halua myöskään vielä spekuloida, kuinka isoihin työtaisteluihin SAK:ssa mahdollisesti on valmiutta.
– Toivotan voimia neuvottelupöytään ja viisautta puolin ja toisin, jotta lakoilta vältytään.
Seitsemän SAK:laista liittoa julkisti hiljattain oman palkankorotustavoitteensa tulevalle sopimuskaudelle. Ensimmäisen vuoden korotus on tavoitteen mukaan 6 prosenttia tai 150 euroa ja toisen vuoden korotus on 4 prosenttia tai 100 euroa.
Eloranta sanoi puheessaan, että SAK tavoittelee työmarkkinakierroksella parasta mahdollista lopputulosta ja niin, että sen saavuttavat kaikki SAK:laiset liitot ja jäsenet.
– Liittojen tavoitteiden saavuttamista edistetään yhdessä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ja kaikki SAK:laiset tukevat toinen toisiaan, jotta jokainen vuorollaan saavuttaa tavoitteensa.
Hän ihmetteli puheessaan, miten työnantajaliittojen koordinaatio on työnantajapuolen silmissä hyvä asia, mutta palkansaajien paha.
– Työantajaleirissä pidetään kohtuuttomana myös sitä, että seitsemän ammattiliittoa esiintyy rinta rinnan palkkatavoitteen takana. Tällainen koordinaatio on kuulemma tupotuulahdus, mutta samaa ummehtunutta ilmaa on hengitetty Etelärannan käytävillä jo kolmen liittokierroksen ajan, kun EK on koordinoinut teräksenlujasti jäsenliittojensa työehtoratkaisuja.
Eloranta nosti puheessaan myös esiin, miten työnantajaleiristä on valiteltu huonoa taloustilannetta ja perusteltu, että palkankorotukset voivat heikentää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja työllisyyttä.
– Sivuhuomiona tähän on todettava, että työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina julkaiseman selvityksen mukaan työllisyystilannetta heikentävät Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimet, säästöt, leikkaukset ja veronkorotukset.
Eloranta sanoi suoraan, että tällä kierroksella SAK:n liitoille on tärkeämpää palkansaajien ostovoiman kohentaminen kuin yritysten kilpailukyky. Palkansaajaliitot ovat hänen mukaansa tehneet monta palkkakierrosta yritysten kilpailukykyratkaisuja, mutta nyt ne ovat tekemässä palkansaajien ostovoimaratkaisua.
– Se ei ole absurdia, eikä irti reaalimaailmasta.
Hän painotti, että myös maan hallitus on halunnut, että palkalla tullaan toimeen, ei sosiaaliturvalla.
SAK on arvioinut eri ennusteiden perusteella, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky pysyisi nykyisellä tasolla, jos palkankorotukset olisivat ensi vuodelle noin 4 prosenttia plus miinus puoli prosenttia. Kuuden prosentin korotukset saattavat siten jonkin verran kilpailukykyä heikentää.
– Toteutuessaan SAK:n liittojen tavoittelemat palkankorotukset palauttaisivat Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn suunnilleen tasolle, jolla se oli ennen koronapandemiaa ja inflaatiokriisiä. Ei siis todellakaan romuttaisi tai vaarallisesti uhkaisi Suomen kilpailukykyä, Eloranta sanoi.
