Synkkä käänne: Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti
Iiro-Matti Nieminen / STT
Suomessa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti, ja kasvun odotetaan jatkuvan myös lähivuosina. Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tiistaina julkaisemasta työmarkkinaennusteesta. Siinä esitetty arvio pitkäaikaistyöttömyyden kehityksestä on merkittävästi synkempi kuin aiemmissa ennusteissa.
Pitkäaikaistyöttömillä tarkoitetaan vähintään vuoden ajan yhtäjaksoisesti työttömänä olleita. Uuden ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä kohoaa tänä vuonna 96 000 ihmiseen. Ensi vuonna heitä olisi 106 000 ja sitä seuraavana vuonna jo 112 000.
– Pitkäaikaistyöttömyys kehittyy tällä hetkellä erittäin heikosti, totesi TEMin erityisasiantuntija Erno Mähönen tiedotustilaisuudessa tiistaina.
– Tämä on ollut meillekin jossakin määrin yllätys verrattuna siihen, mitä viime keväänä odotettiin. Sekä työttömien työnhakijoiden että varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa tällä hetkellä merkittävästi voimakkaammin kuin mitä vielä viime keväänä nähtiin, Mähönen sanoi.
Hänen mukaansa pitkäaikaistyöttömien joukko muodostuu käytännössä kaikista väestöryhmistä. Suurimman massan muodostavat toisen asteen koulutuksen eli lukion tai ammattikoulun suorittaneet.
– Kun katsotaan tätä pitkäaikaistyöttömyyden kasvua, niin siitä merkittävä osa on kyllä myös korkeammin koulutettuja, Mähönen kertoi.
– Kasvua on oikeastaan kaikissa koulutusasteissa, ja kasvua tulee myös kaikista pääammattiluokista melko tasaisesti.
Työministeri Arto Satonen (kok.) sanoi, että pitkäaikaistyöttömyyden kehitys näyttää huolestuttavalta. Satosen mukaan hallituksen tekemät muutokset työttömyysturvaan vaikuttavat eniten heihin, jotka ovat hiljattain jääneet työttömiksi.
– Uskon, että sieltä rupeaa pikkuhiljaa tulemaan ne työllisyysvaikutukset, jotka valtiovarainministeriö on laskenut, Satonen sanoi tiistaina.
Nykyinen hallitus on toteuttanut muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen. Se tarkoittaa, että ansiopäiväraha laskee työttömyyden pitkittyessä.
Pitkäaikaistyöttömyyden "kovaan ytimeen" kiinni pääseminen on Satosen mukaan oma haasteensa.
– Tärkeintä on tietenkin se, että saadaan talouskasvu käyntiin, Satonen sanoi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan on selvää, että mitä pidemmäksi työttömyys etenee, sitä vaikeampi on palata takaisin työhön.
– Kaikki keinot pitäisi käyttää, jotta työttömyys ei koskaan jatkuisi kovin pitkään, Kangasharju kommentoi TEMin tilaisuudessa.
Hänen mielestään työllisyystavoitteiden täyttymistä ei pitäisi seurata toteutuneiden lukujen perusteella, koska niihin vaikuttavat talouden suhdanteet.
– Hallituksen politiikka on juuri sellaista kuin tähän hetkeen tarvitaan, työllisyyttä parantavaa, Kangasharju sanoi.
– Mutta siitä ei voi kehua vain tätä hallitusta, vaan myös monia edellisiä. Työllisyyttä parantavia rakenteellisia uudistuksia on tehty jo pidemmän aikaa.
Työllisten määrän osalta Kangasharju sanoi pitävänsä lukuja "hirveän hyvinä" suhdannetilanteeseen nähden.
– Olemme melkein ennätyksessä, vaikka viime vuonna talous supistui ja tänä vuonna talouskasvu on käytännössä nolla.
TEMin Mähösen mukaan Suomessa on nyt yksi alue, jossa työttömyys trendinomaisesti laskee. Tämä alue on Lappi. Sen hyvää kehitystä selittää muun muassa matkailu.
– Se tietysti vetää mukanaan rakentamista ja muita palveluita, oikeastaan kaikenlaista taloudellista aktiviteettia, Mähönen kertoi.
Lisäksi rajan takana Pohjois-Ruotsissa ja Norjan Finnmarkissa on vahvaa kysyntää työvoimalle.
– Yksi syy, miksi Lapissa nimenomaan työttömyys laskee, voi olla se, että lähdetään naapurimaihin töihin, Mähönen sanoi.
Myös työministeri Satonen on havainnut Lapin vahvan kehityksen.
– Kyllähän sen näkee jo ihan Rovaniemen keskustassakin, että ei siellä rakentamisessa mitään lamaa ole. Siellä on useita kerrostaloja rakenteilla juuri tähän turismibuumiin liittyen, Satonen sanoi.
Tiistaina julkaistun ennusteen mukaan Suomen työmarkkinoilla on syksyn aikana tapahtunut käänne heikompaan. Julkisen talouden säästöt ovat näkyneet työttömyyden kasvuna muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Samalla työttömyys on kasvanut myös yksityisillä palvelualoilla, kuten matkailu- ja ravintola-alalla sekä kaupan alalla.
TEM kertoo, että työmarkkinat ja talouskehitys menevät tänä syksynä eri suuntiin. Vaikka Suomen talouskasvu on käynnistynyt ja korot laskevat, niin silti työllisyystilanne heikkenee.
Ministeriö ennustaa, että työllisten määrä vähenee tänä vuonna 21 000 ihmisellä. Ensi vuonna työllisiä tulisi ennusteen mukaan jälleen 14 000 lisää. Kaikkiaan Suomessa on työllisiä yli 2,6 miljoonaa.
TEM kuvailee, että syksyn käänne heikompaan työmarkkinoilla on ollut monelta osin yllättävä, vaikka julkisen sektorin säästötoimet ovat olleet tiedossa.
– Odotus on ollut, että yksityisen talouden vahvistuminen kompensoisi voimakkaammin julkisen talouden heikkenemistä, mikä ei kuitenkaan näytä toteutuneen yksityisillä palvelualoilla, ennusteessa sanotaan.
TEM arvioi, että työttömyyden pelko on voinut vaikuttaa kuluttajien luottamukseen syksyn aikana, mikä näkyy yksityisten palveluiden kysynnässä.
Talouden taantuman päättyminen on alkanut jo näkyä osassa työmarkkinoita. Teollisuudessa, rakentamisessa ja logistiikka-alalla työttömyys on viime kuukausina vähentynyt.
– Suomen työmarkkinoiden nykytilannetta leimaakin ristiriita, jossa julkisen talouden supistuminen ja vientimarkkinoiden sekä rakennusalan elpyminen vaikuttavat samanaikaisesti, ministeriö kertoo.
TEMin mukaan vielä kesällä näytti siltä, että työttömien työnhakijoiden määrä kääntyisi laskuun syksyn aikana.
– Näin ei kuitenkaan näytä tapahtuvan, sillä elo-syyskuussa tapahtui uusi käänne huonompaan ja työttömien työnhakijoiden määrä kääntyikin jälleen kasvuun.
TEM ennustaa, että työttömien työnhakijoiden määrä on tänä vuonna keskimäärin 288 000 ja ensi vuonna 302 000. Sen jälkeen työttömien määrä alkaisi jälleen pienentyä.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen kaksi kertaa vuodessa. Tuoreen ennusteen pohjalla on valtiovarainministeriön syksyn talousennuste, jonka mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 1,7 prosenttia.
