Ans­si Ru­la­mo / STT

Yh­dys­val­tain pre­si­den­tik­si pa­laa­va Do­nald Trump pys­tyi kam­pan­jas­saan luo­maan enem­män toi­veik­kuut­ta tu­le­vai­suu­den suh­teen kuin Ka­ma­la Har­ris, ar­vi­oi Yh­dys­val­tain tut­ki­muk­sen eme­ri­tusp­ro­fes­so­ri Mark­ku Hen­riks­son.

Hä­nen mu­kaan­sa Trum­pin voi­ton sel­keys on pie­ni yl­lä­tys, vaik­ka voit­to it­ses­sään ei sitä ole. Hä­nen mu­kaan­sa de­mok­raat­tien toi­veet pet­ti­vät hie­man sa­maan ta­paan kuin vuon­na 2016, jol­loin Trump voit­ti vaa­leis­sa Hil­la­ry Clin­to­nin.

– Sil­loin ku­vi­tel­tiin, et­tä nai­set ää­nes­tä­vät hän­tä (Clin­to­nia), mut­ta nai­set ää­nes­ti­vät­kin mies­ten­sä kans­sa Trum­pia. Ja niin luu­len, et­tä kävi nyt­kin, Hen­riks­son sa­noo STT:lle.

– Vaik­ka Har­ris piti yl­lä abort­ti­ky­sy­mys­tä ja nais­ten oi­keuk­sia, il­mei­ses­ti näil­le nai­sil­le kui­ten­kin sit­ten tär­ke­äm­pää oli hei­dän ta­lou­ten­sa ja työ­pai­kat.

Har­ri­sin ta­lou­soh­jel­ma jäi Hen­riks­so­nin mie­les­tä var­sin epä­sel­väk­si.

– Har­ris jäi kui­ten­kin vä­hän sel­lai­sek­si tun­te­mat­to­mak­si te­ki­jäk­si. Ku­kaan ei oi­kein pääs­syt jy­väl­le, mikä hä­nen oh­jel­man­sa on.

Trump pys­tyi pro­fes­so­rin mu­kaan va­la­maan us­koa pa­rem­paan tu­le­vai­suu­teen enem­män kuin Har­ris, mikä näyt­tää ol­leen ää­nes­tä­jil­le tär­ke­äm­pää kuin Trum­pin ruma käy­tös.

– Ol­koon­kin, et­tä Trum­pin kam­pan­ja ta­val­laan kat­soo taak­se­päin, et­tä teh­dään Ame­ri­kas­ta jäl­leen suu­ri, ja Har­ris ko­ros­taa tu­le­vai­suu­den us­koa. Il­mei­ses­ti Trump kui­ten­kin pys­tyi luo­maan ää­nes­tä­jä­kun­nas­sa enem­män toi­veik­kuut­ta, ai­na­kin ta­lou­del­li­ses­sa mie­les­sä.

De­mok­raat­tien vaa­list­ra­te­gia jät­tää Hen­riks­so­nin mie­les­tä jon­kin ver­ran jos­si­tel­ta­vaa. Is­tu­van pre­si­den­tin Joe Bi­de­nin, 81, pää­tös luo­pua jat­ko­kau­den ta­voit­te­lus­ta hei­nä­kuus­sa nos­taa esiin kak­si ky­sy­mys­tä.

– Oli­si­ko Bi­den voit­ta­nut Trum­pin? Bi­den on kui­ten­kin ker­ran ai­kai­sem­min voit­ta­nut hä­net. Vai oli­si­ko Bi­de­nin pi­tä­nyt luo­pua jo puo­li­tois­ta vuot­ta sit­ten, jol­loin sit­ten oli­si voi­tu va­li­ta de­mok­raat­tien eh­do­kas nor­maa­lin esi­vaa­li­kam­pan­jan kaut­ta? Hen­riks­son poh­tii.

Bi­den oli voit­ta­nut de­mok­raat­tien esi­vaa­lit näy­tös­tyy­liin, niin kuin is­tu­vat pre­si­den­tit yleen­sä voit­ta­vat, kos­ka va­ka­via haas­ta­jia ei ole. Bi­den kui­ten­kin luo­pui pre­si­dent­ti­ki­sas­ta kor­ke­aan ikään­sä ja ter­vey­teen­sä koh­dis­tu­vien huo­lien ta­kia. Luo­pu­mis­pää­tök­sen­sä jäl­keen hän aset­tui tu­ke­maan Har­ri­sia.

– Kyl­lä­hän muu­ta­mat de­mok­raa­tit oli­vat vä­hän nä­reis­sään sii­tä, et­tä Har­ris ajet­tiin hy­vin no­pe­as­ti de­mok­raat­tien eh­dok­kaak­si. Mut­ta sii­nä ti­lan­tees­sa va­rap­re­si­dent­tiä oli tie­tys­ti hy­vin vai­kea syr­jäyt­tää. Jos oli­si men­ty nor­maa­lin esi­vaa­lip­ro­ses­sin kaut­ta, eh­kä oli­si saa­tu pa­rem­pi eh­do­kas kuin mitä Har­ris oli.

Trum­pin toi­ses­ta kau­des­ta Hen­riks­son odot­taa eri­lais­ta kuin en­sim­mäi­ses­tä vuo­si­na 2017–2021. Hä­nen hal­lin­ton­sa koos­tuu täl­lä ker­taa en­nen kaik­kea trum­pi­lai­sis­ta po­lii­ti­kois­ta, kun sii­nä oli vii­mek­si pal­jon myös pe­rin­tei­siä re­pub­li­kaa­ne­ja.

– Vii­mek­si Trump oli kui­ten­kin pit­käl­ti si­dok­sis­sa re­pub­li­kaa­ni­seen puo­lu­ee­seen, mut­ta nyt tämä on kei­kah­ta­nut niin et­tä re­pub­li­kaa­ni­nen puo­lue on ol­lut Trum­pin hal­lus­sa jo muu­ta­man vuo­den. Tämä tu­lee kyl­lä nä­ky­mään sii­nä, mil­lai­sia mi­nis­te­rei­tä Trump hal­li­tuk­seen­sa ni­mit­tää.

Hen­riks­so­nin mie­les­tä täl­lä het­kel­lä voi jopa sa­noa, et­tä Yh­dys­val­tain de­mok­ra­tia vah­vis­tui vaa­lien myö­tä, kos­ka vaa­lit su­jui­vat rau­hal­li­ses­ti ei­kä häi­rin­tää tai mie­le­no­soi­tuk­sia näh­ty sa­mal­la ta­val­la kuin nel­jä vuot­ta sit­ten.

– Mie­len­kiin­tois­ta on sit­ten näh­dä, mi­ten täs­sä käy, kun Trump nou­see val­taan. Trump­han on kui­ten­kin ol­lut ta­val­laan yh­dys­val­ta­lai­sen de­mok­ra­ti­an haas­ta­ja ja ko­e­tel­lut de­mok­ra­ti­an ra­jo­ja.