THL: Suurella osalla suomalaisista on parannettavaa suun terveydessä – "Sitä on itse hirveän hankala hoksata"
Heli Laakkonen / STT
On melko todennäköistä, että tämän jutun lukijan hampaat kärsivät eroosiosta.
Näin kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi -tutkimus, jossa tarkasteltiin eroosiota laajasti ensimmäistä kertaa. Tutkimuksen mukaan vähäistä hampaiden eroosiota on yli 70 prosentilla ja vähintään kohtalaista eroosiota 17 prosentilla suomalaisista. Eroosiolla tarkoitetaan hampaan kiilteen liukenemista ja hampaiden syöpymistä.
THL:n mukaan vähäinen eroosio on hyvin tavallista jo nuorimmissa ikäryhmissä: 20–34-vuotiaista naisista sitä esiintyy yli puolella ja miehistä lähes 80 prosentilla.
Itä-Suomen yliopiston professorin Liisa Suomisen mukaan muun muassa ravitsemus, refluksitauti tai bulimia voivat vaikuttaa hampaiden eroosioon. Sukupuolten erot selittyvät hänen mukaansa ainakin osittain sillä, että miehet syövät keskimäärin epäterveellisemmin ja käyttävät esimerkiksi happamia urheilujuomia.
– Toinen syy on se, että tytöt ja naiset huolehtivat paremmin hampaistaan. Hampaiden harjaaminen fluorihammastahnalla on suojaava tekijä. Naiset ovat siinä ahkerampia, Suominen sanoo STT:lle.
Terve Suomi -tutkimuksessa käsiteltiin vain aikuisia, mutta tällä viikolla Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava Mirja Methuenin väitöskirja kertoo, että ongelma koskee myös nuoria. Methuenin tutkimuksen mukaan 15–17-vuotiaista pojista lähes puolella on hampaiden erosiivista kulumista.
Suun ja hampaiden kliininen tutkimus sekä kysely toteutettiin viime vuonna. Siihen osallistui vajaat 2 000 yli 20-vuotiasta Suomessa asuvaa aikuista.
Suomisen mukaan kiilteen liukenemista ja hampaiden syöpymistä voi estää hyvällä hampaiden kotihoidolla. Se tarkoittaa hampaiden harjaamista kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja hammasvälien puhdistamista. Sillä, harjaako hampaat tavallisella hammasharjalla vai sähköhammasharjalla, ei ole Suomisen mukaan väliä.
– Sanon aina, että paras tapa on se, joka tuntuu luontevalta ja jolla saa hampaat puhdistettua, on se sitten vaikka tikku maasta. Mutta jonkin verran on näyttöä siitä, että sähköhammasharja puhdistaa vähän tehokkaammin.
Tutkimuksessa selvitettiin myös parodontiitin eli hampaiden kiinnityskudossairauden esiintymistä. Tutkimuksessa selvisi, että reilusti yli 70 prosentilla aikuisista on suussaan vähintään yksi syventynyt neljän millimetrin ientasku. Syventyneet ientaskut ovat merkki kehittymässä olevasta parodontiitista, jolla on todettu olevan yhteys esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen. Varsinainen parodontiitti on Suomisen mukaan vajaalla kolmanneksella.
– Se on todella salakavala tauti ja sitä on itse hirveän hankala hoksata. Siihen on hyvä keino se, että käy säännöllisesti hammaslääkärin tarkistuksessa.
Kuinka usein hammaslääkärissä sitten kannattaisi käydä?
– Terveelle aikuiselle riittää kahden tai kolmen vuoden välein. Mutta jos sinä aikana tapahtuu jotakin, täytyy tietysti reagoida siihen, Suominen sanoo.
THL:n ylihammaslääkärin Ulla Harjunmaan mukaan hampaiden huolellisella puhdistamisella pystyy ehkäisemään erilaisia sairauksia edullisesti, kun taas sairauksien hoito on kallista.
– Suun terveys luodaan kotona. On tietenkin ihmisiä, esimerkiksi ikäihmiset ja vaikeasti vammaiset, jotka eivät siihen itse pysty. Olisi tärkeää, että suun terveydestä huolehdittaisiin esimerkiksi hoivakodeissa.
THL:n mukaan yksi syy sille, ettei suun tarkastuksiin ja hoitoon aina mennä ajoissa, on hammashoidon pelko. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia aikuisista pitää hammashoidossa käymistä vähintään jonkin verran pelottavana.
Harjunmaa suosittelee kertomaan hammashoidon henkilökunnalle pelostaan. Pelko voi liittyä hänen mukaansa esimerkiksi kipuun tai hallinnan menettämisen tunteeseen.
– Ensin kartoitetaan, minkä tasoinen pelko on. Hoito tehdään rauhallisesti ja koko ajan selitetään, mitä tehdään ja huolehditaan, että kipu on pois. Voidaan vaikka sopia, että nostat käden ylös, jos tuntuu siltä, että haluat lopettaa ja pistää suun kiinni.
Aikaa varatessa voi pyytää pelon hoitoon erikoistunutta hammaslääkäriä. Varsinaisiin hoitokeinoihin voi kuulua esimerkiksi rauhoittava lääkitys tai ilokaasu. Heitä, joilla on huonoja kokemuksia hammaslääkäristä esimerkiksi lapsuudesta, Harjunmaa rohkaisee sillä, että pelon hoitaminen on kehittynyt paljon viime vuosikymmeninä.
– Monenlaisia tarinoita kuulee siitä, mutta nykyään tilanne on ihan erilainen.
Aivan äärimmäinen hoitokeino on potilaan nukuttaminen. Suominen sanoo, että tällaiseen tilanteeseen ei kannata joutua. Siksi hammaslääkäripelkoon kannattaa puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
– Pelkoa voidaan oikeasti vähentää, Suominen sanoo.
