Työmarkkinaosapuolten kannat ovat kaukana toisistaan
SAK vaatii kymmenen prosentin palkankorotusta kahdessa vuodessa. Työnantajien mielestä vaatimus on kohtuuton.
Pauli Uusi-Kilponen
Pintos Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Pere sanoo olevansa ihmeissään, kun kuuli SAK:n palkankorotusvaatimuksesta.
– Mistähän tällaiset luvut ovat tulleet. Oman yritykseni kohdalla voin sanoa, ettei meillä ole mitään mahdollisuutta siirtää tämän tason palkankorotuksia hintoihin, hän harmittelee.
Eurassa pääpaikkaansa pitävä Pintos valmistaa raudoitteita, betonin valuun soveltuvia muita tarvikkeita ja nauloja sekä ruuveja.
Yritys on siis merkittävästi riippuvainen rakentamisesta, joka Suomessa on tällä hetkellä äärimmäisen vähäistä.
– Kyllä alan laskusuhdanne näkyy meillä ilman muuta, sanoo Pere.
Alalla käydään myös kovaa kansainvälistä kilpailua. Pintoksen pahimmat kilpailijat ovat Puolassa ja Baltiassa sijaitsevat yritykset.
Noissa maissa palkat ovat noin runsaat puolet siitä, mitä Suomessa alalla maksetaan.
Pintos on vastannut kilpailuun ottamalla käyttöön uutta teknologiaa mahdollisimman laaja-alaisesti.
– Henkilökuntamme on tehnyt valtavasti töitä sen eteen, että uudesta tekniikasta saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti. Juuri uusi tekniikka ja uudet työmenetelmät ovat mahdollistaneet yrityksen tähänastisen menestyksen.
Pintoksen teki edellisenä vuonna lähes 90 miljoonan liikevaihdolla kymmenen miljoonan tuloksen. Liikavaihto nousi lähes neljänneksellä.
Nyt toimialalla eletään laskusuhdannetta rakentamislaman takia. SAK:n esittämät palkankorotukset osuvatkin mahdollisimman huonoon ajankohtaan. Ja koska mahdollisia korotuksia ei voi siirtää hintoihin, on muita kulueriä saatava alas.
Pere sanoo, että toki hyvänä aikana voidaan maksaa palkkoja jopa yli sopimusten.
Suomessa ongelma on siinä, etteivät kiinteä palkat jousta kuin yhteen suuntaan. Tuotantolisillä voidaan noita sopimuspalkkoja ylittää ilman, että lisät jäisivät voimaan.
Tuomas Pere on ollut vaikuttamassa monissa työnantajajärjestöissä muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitossa, EK:ssa.
Hänellä onkin hyvä tuntuma etenkin pienten ja keskisuurten yrittäjien sielunelämään.
Itse hän puhuu siitä, miten vaikeissakin tilanteissa on päästy yhteisymmärrykseen. Sellaiseen hän jaksaa uskoa nytkin, vaikka toki tunnustaa lähtökohtien olevan nyt vaikeampia kuin pitkiin aikoihin.
Pääluottamusmies Ari Juholan mukaan Suomessa on menty pitkään selvästi kilpailijamaita pienemmillä korotuksilla.
Pauli Uusi-Kilponen
Europortsin työntekijät Rauman satamassa eivät olleet yllättyneistä SAK:n kovista vaatimuksista.
Pääluottamusmies Ari Juholan mukaan Suomessa on menty pitkään selvästi kilpailijamaita pienemmillä korotuksilla.
Etenkin kahtena edellisenä vuonna esimerkiksi Saksassa korotukset olivat kautta linjan korkeampia kuin Suomessa.
– Kyllä meillä väki seisoo yksituumaisesti SAK:n vaatimusten takana ja pitää korotusvaatimuksia perusteltuina, sanoo Juhola.
SAK:n vaatimuksessa ensimmäisenä vuonna korotus olisi kuusi prosenttia ja seuraavana neljä.
Näin kovia nimelliskorotuksia ei ole nähty sen jälkeen, kun Suomen liittyi Euroopan unioniin ja EU:n talous ja rahaliittoon.
Toisaalta ei ole myöskään nähty näin kovaa inflaatiota. Kun mukaan otetaan vielä korkojen nopea nousu, palkansaajien ostovoima laski viime vuonna 8,2 prosenttia.
Jos SAK:n vaatimus menisi sellaisenaan läpi, ostovoima korjautuisi jo ensi vuonna vuoden 2021 tasolle.
Juholan edustama AKT tunnetaan lakkoherkkänä liittona, joka pitää viimeiseen asti kiinni vaatimuksistaan. AKT on ollut myös valmis tukilakkoihin.
Liiton sopimus päättyy vasta helmikuussa. Pääavaajana on Teollisuusliitto. Sen on nyt pantu paljon vartijaksi. Periaatteessa Teollisuusliiton tekemä sopimus sitoo vahvasti muitakin SAK:n liittoja.
Teollisuusliiton kuormaa lisää vielä se, että kunta-alan palkkakehitysohjelma tuo heille automaattisesti vielä yleisen linjan päälle korotuksen.
Juholan oman liiton sopimus päättyy ensi vuoden helmikuussa. Hänen mukaansa neuvottelukosketukset alkavat hyvissä ajoin joulunpyhien jälkeen.
Hän ei lähde veikkailemaan sen enempää lopputulosta. Se on kuitenkin Juholan mielestä selvää, ettei neuvotteluista tule helppoja, vaikka pääavaus olisikin jo tehtynä Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välillä.
– Kyllä minulla on se käsitys, että SAK:n vaatimus tuli työnantajapuolelle yllätyksenä. Aika kaukana ovat lähtökohdat neuvotteluille, Juhola mietti.
Häntä itseään eivät enää neuvotteluhuolet henkilökohtaisesti paina. Vuodenvaihteessa tulee täyteen 64,5 vuotta eli vanhuuseläkeikä.