Urakoiden ketjuttamisen ongelmat näkyvät myös Raumalla
Valvonta vaikeutuu niin työn laadun kuin sen suhteen, noudatetaanko työehtosopimuksia ja lain asettamia vaatimuksia.
Pauli Uusi-Kilponen
Isoissa ja vähän pienemmissäkin julkisissa rakennushankkeissa pääurakoitsijalla on tapana ketjuttaa työ aliurakoitsijoille. Valvonta vaikeutuu niin työn laadun kuin sen suhteen, noudatetaanko työehtosopimuksia ja lain asettamia vaatimuksia. Esimerkiksi Rakennusliiton toimitsijat ovat joutuneet toistuvasti puuttumaan rakennuksilla tapahtuneisiin laiminlyönteihin.
Raumalla kirjaston julkisuvun urakoitsija oli saartolistalla ja Pyynpään päiväkodin laajennustyömaa pantiin saartoon maksamattomien palkkojen takia. Viimeksi mainitun kohteen valmistuminen viivästyi huomattavasti.
Kaaron koulun kattourakassa taas todettiin niin työsuojelullisia kuin palkanmaksuun liittyviä puutteita.
Ihan oma lukunsa oli Nanun koulun saneerausurakka. Peruskorjattu koulu jouduttiin purkamaan. Peruskorjaus maksoi yli kuusi miljoonaa euroa. Syynä olivat vakavat sisäilmaongelmat.
Suurin virhe saatettiin tehdä jo alkuvaiheessa, kun rakennuksen kunto ja kosteuden tuomat ongelmat jäivät tutkimatta riittävällä tarkkuudella.
Haluttiin tehdä edullisesti sen sijaan, että oltaisiin käyty perin pohjin läpi rakenteiden kunto ja kosteuden torjunnan vaatimukset.
Se olisi saattanut nostaa kustannuksia miljoonilla.
Viime aikojen surullisin tapaus on tuo Kaaron koulun kattoremontti vuonna 2023 kesällä . Se ei ollut mittaluokaltaan iso, mutta kertoo aika karua kieltään siitä, millaisia puutteita työmailla aika ajoin esiintyy.
Rakennusliiton raportissa ilmenee, etteivät kattotyömaalla työskennelleet virolaiset purkumiehet ja rakentajat tienneet, mikä yritys heille palkan maksaa ja paljonko he palkkaa saavat.
Työmaalla liiton toimitsijat joutuivat toteamaan, ettei kellään ollut työn edellyttämiä varusteita kuten kypäriä ja hengityssuojaimia, joita pölyinen purkutyö olisi edellyttänyt.
Lain edellyttämät henkilötunnisteet työntekijöillä olivat kuten myös turvajalkineet.
Rakennusliitto ei saanut määräaikaa mennessä urakoitsijalta pyytämiään työ- ja palkkatodistuksia.
Varsinainen urakkasopimuksen Rauman kaupunki oli tehnyt Etelä-Suomen Työvoima Oy:n kanssa. Yhtiö oli sopinut työn tekemisen Blashemi Oy:n kanssa. Se taas teetti työn virolaisella vuokratyövoimayrityksellä.
Kattoremontti ylitti 150 000 euron rajan, jolloin se pitää kilpailuttaa.
Näin pitkä ketjutus suhteellisen pienestä urakasta kertoo siitä, miten kovan paineen alla on rakennusurakoiden valvonta ja se, että kaikkia lain asettamia vaatimuksia ja työehtosopimuksia noudatetaan.
Raumalla ilmaantuneet ongelmat ovat hyvin saman tyyppisiä kuin maassamme yleisesti. Mutta paljon Raumaan vakavampia tapauksia ilmeni muun muassa Pirkanmaalla, Ruovedellä ja Virroilla. Hoitotyötä tekemään tulleilta työntekijöitä oli lähtömaassa vaadittu 6 000 euroa työn saamiseksi. Tällainen täyttää jo ihmiskaupan tunnusmerkit.
Olli-Pekka Kumpula Rauman kaupungin tilapalveluista sanoo, etteivät suuret rakennusyritykset enää käytä niinkään omia miehiä, vaan ne pilkkovat urakat ja käyttävät alihankkijoita.
– Urakka menee usein niille, jotka halvimmalla tekevät. Tästä on toki kustannushyötyjä, mutta ei lieveilmiöitäkään aina voida välttää, Kumpula sanoo.
Karin kampuksen pääurakoitsija oli Hartela. Kumpula kertoo käytännön tilanteesta, kun työt olivat käynnissä.
– Kampuksella oli töissä päivittäin tuollaiset 250 ihmistä ja kokonaisuudessaan tuhansia eri henkilöitä kävi työmaalla tekemässä eri työtehtäviä. On meillä kaupungin tilapalveluissa ihan mahdotonta päivätasolla tietää, onko kaikkien palkat ja verot hoidettu lakien ja sopimusten mukaan, sanoo Kumpula.
Tämä työ on vastuutettu rakennustyömaiden päätoteuttajille, jotka vastaavat oman henkilökuntansa lisäksi käyttämiensä aliurakoitsijoiden tietojen seurannasta.
Kumpulan mukaan työmaavalvonnassa käytetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi puhtaus- ja kosteusasioissa.
Paljon keskustelua herätti Karin kampuksen uimahallin laattaongelmat. Vajaan prosentti uimahallin laatoista irtosi tai oli irtoamassa alustastaan, ja ne jouduttiin asentamaan udelleen.
– Suunnitteluun ja myöhemmin laatoitusurakkaan valikoitui luotettavat, alalla meritoituneet ja kokeneet osaajat. Hyvä kysymys on se, mitä olisi pitänyt tehdä toisin, sanoo Kumpula.
Hänen mukaansa jokaisesta niin onnistuneesta kuin haasteellisesta projektista voidaan ottaa jotain opiksi.