Väestönsuojaan ei saa tuoda lemmikkejä ilmahyökkäyksen aikana, neuvoo ministeriön uusi opas
Liisa Kujala, Aliisa Uusitalo / STT
Varaa sen verran käteistä, että selviäisit välttämättömistä hankinnoista muutaman päivän ilman pankki- tai luottokorttia. Avaa tili kahdessa eri pankissa, ja pidä niiden maksukortit käyttövalmiina. Sovi, missä tapaatte läheisten kanssa, jos ette saa toisiinne yhteyttä tietoliikennekatkojen vuoksi. Muun muassa näin kansalaisia neuvotaan sisäministeriön uudessa verkko-oppaassa.
Sisäministeriön pelastustoimen yksikön johtajan Pauliina Eskolan mukaan olisi tärkeää, että jokainen varautuisi erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten esimerkiksi laajoihin sähkö- tai tietoliikennekatkoihin.
– Meillä on turvallisuusympäristö muuttunut perustavanlaatuisesti Venäjän aloitettua hyökkäyksensä Ukrainassa, Eskola perusteli sisäministeriön etäinfossa maanantaina.
– Lisäksi sään ääri-ilmiöt, ilmastonmuutos ovat esimerkiksi kuluneen kesän ja nyt syksynkin aikana aiheuttaneet laajalti Euroopassa erilaisia luonnononnettomuuksia, tulvia, laajoja maastopaloja. Näihin on myös tärkeä varautua.
Eskola muistutti, että varautuminen lähtee kansalaisista ja etenkin omatoimisessa varautumisessa jokaisella on tärkeä rooli.
– Varautumisesta toki vastaavat Suomessa viranomaiset omien vastuidensa mukaisesti, mutta tärkeässä roolissa Suomen kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti ovat myös muut toimijat, kuten erityisesti järjestöt, yritykset ja tietysti kansalaiset.
Suomalaisten varautumista seurataan sisäministeriössä väestökyselyillä. Niiden mukaan varautuminen oli huipussaan vuoden 2022 keväällä.
– Eli Venäjän hyökkäys (Ukrainaan) selvästi paransi varautumisen tasoa. Nyt on pikkuisen tultu siitä alaspäin, kertoi sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistinen.
Syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista on hankkinut kriisitilanteiden varalle kotivaraa, eli ruokaa, raha ja tarvikkeita. Vastausten perusteella kotivara kuitenkin puuttuu noin 40 prosentilta kansalaisista, eivätkä he välttämättä luota osaamiseensa kriisitilanteissa.
Heikointa varautuminen näyttää olevan nuorilla kaupunkilaisilla. Yleisestikin maaseudulla asuvat ovat kaupunkilaisia paremmin varautuneita. Kyselyn mukaan naiset ovat hankkineet kotivaraa miehiä paremmin.
Koistisen mukaan keväällä tehdystä EU-barometristä kuitenkin ilmeni, että Suomessa varautuminen on huomattavasti paremmalla tolalla kuin EU-maissa keskimäärin.
Infossa esitellyssä oppaassa annetaan kansalaisille ohjeita varautumisesta kriisitilanteisiin sota mukaan lukien. Ministeriön mukaan oppaassa ei ole sinänsä uutta tietoa, vaan ohjeet on nyt koottu yhteen paikkaan. Opasta ei jaeta koteihin paperisena versiona, mutta se on saatavilla printattavassa muodossa.
Koistinen huomautti, että kriiseihin on aina varauduttava etukäteen. Oppaan tekijöiden tavoitteena on ollut myös karsia ajatusta, että viranomaiset hoitavat aina tilanteet.
– Tässä tuodaan selväksi, että jokaisen tulisi vähintään se kolme vuorokautta pärjätä omillaan ja se koskee normaaliolojen häiriötilanteita. Sitten poikkeusolot, pitkäkestoiset tilanteet, pandemia tai sota, niin ne ovat asia erikseen.
Koistisen mukaan oppaassa korostetaan aiempaa enemmän myös yhteisöllisyyttä ja henkistä kriisinkestävyyttä. Kansalaisia kannustetaankin miettimään yhdessä olemista ja toisten auttamista.
– Jos menevät sähköt, eikä netti toimi, etkä pääse snäppäämään, niin voi todellakin koetella mielenterveyttä ja jaksamista, jos se tilanne kestää pidempään.
Ohjeissa annetaan käytännön vinkkejä muun muassa siitä, miten ilmahyökkäyksen, pandemian tai pitkien sähkö- ja vesikatkosten aikana toimitaan.
Esimerkiksi sotatilanteessa hyökkäyksistä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä, joka on minuutin mittainen nouseva ja laskeva äänimerkki. Vaaramerkin kuultua sisäministeriö ohjeistaa suojautumaan heti lähimpään väestönsuojaan. Jos lähellä ei ole yhtäkään väestönsuojaa, suojautua voi esimerkiksi asettumalla ikkunattomaan tilaan, jonka ympärillä on ainakin kaksi kantavaa seinää.
Väestösuojaan pitää aina ottaa mukaan henkilöllisyystodistus, omat välttämättömät lääkkeet sekä hieman käteistä rahaa ja juotavaa. Tavaroiden keräämiseen tai hakemiseen vaaratilanteen sattuessa ei sisäministeriön mukaan pidä käyttää aikaa. Väestönsuojaan ei myöskään saa tuoda lemmikkejä, koska tilaa on rajallisesti.
Jos väestönsuojassa viettää pidempiä aikoja, on sinne hyvä ottaa mukaan ruokaa, jota voi syödä lämmittämättä. Muun muassa hygieniatarvikkeet, vuodevaatteet ja taskulamppu paristoineen kannattaa myös ottaa mukaan.
Eskola kertoo, että sisäministeriössä on valmistelussa myös lisää ohjeita esimerkiksi väestönsuojien käytöstä ja kunnossapidosta. Näiden ohjeiden on tarkoitus valmistua ensi vuoden loppuun mennessä.
Kotivaraa sisäministeriö suosittelee varattavaksi kolmen vuorokauden tarpeisiin. Kotivaraan kuuluu vettä, ruokaa, lääkkeet ja muita välttämättömiä tarvikkeita. Tuotteiden on ministeriön mukaan hyvä olla sellaisia, joita käyttää muutenkin arjessa.
Tarvikkeet kannattaa ministeriön mukaan varata jo ennen kriisin alkamista. Tämä vähentää tarvetta niiden hankkimiseen juuri silloin, kun jotakin tapahtuu ja tarvikkeille voi tulla suuri kysyntä.
Ohjeiden mukaan kotivarasta kuuluu löytyä muun muassa pullovettä ja puhtaita kannellisia astioita veden säilyttämiseen, sellaisenaan syötäviä ja helposti valmistettavia ruokia, paristoilla tai muuten ilman verkkovirtaa toimiva radio sekä esimerkiksi ilmastointiteippiä ikkunoiden ja tuuletusaukkojen tiivistämiseen.
Ministeriössä tiedostetaan, että kaikkien ei välttämättä ole mahdollista pitää suositusten mukaista kotivaraa kotonaan, jos esimerkiksi asutaan kovin ahtaasti. Suositusten mukaan viisihenkisellä perheellä pitäisi olla pelkästään juomavettä varastossa 30 litran verran.
– Varautua voi myös monella muullakin tavalla. Jos ei ole mahdollista pitää isoa kotivaraa, niin myös tiedot ja taidot ovat tosi tärkeitä, viestinnän asiantuntija Aino Rautanen sanoi.
Varautumisessa kehotetaankin miettimään sitä, mitä se tarkoittaa omassa arjessa ja mitä on tarpeen huomioida.
– Tärkeää on se, että kansalaiset tiedostavat, että itse voi tehdä sen varautumisen eteen jotakin ja pienelläkin kotivaralla pärjää jo tovin, Eskola puolestaan totesi.
