Tlee suviki jälle!
O sininen daevas ja kuulu jo linnutte ään. Tauno Koskelan tunnetun kesäruno alku sopi hyvi ny tähä vuadenkiarro hetkehe. Jälle mentti kesäaikkaha ja kaikk ihanuus o ny taas edess. Sitä o tämsen jo hiuka vanhempan oppinu tajuamaha, ett ei se heinäkuu ol se ainuva vuade hiano kuukaus. Siihe sydänsuvehe valmistautumissehen kuulu näist kevänki ihanist päivist nauttimine. Eli, kon kaikk hiano o viäl tuall jossai edesspäi.
Meikäpoika on täsä muutama vuade aikan saannu kerrostalo asunnostas katell kaikk vuadenkiarro auringonousu ja -lasku iha melkke horisonttitasoll. On tullu jäätty niinko koukkuhu niitte seuramissist. Kaikkist koskettavint o se, ett ei aikonas tullu edes fundeerattu kui monen kesäiltan aurink mahta laske vaikk esimerkiks kymmene jälkke. Se nimeoma o sillaill koskettava, ett aikonas enne vuatt 1981 ei aurink koska laskennu Raumall yhdentoist jälkke, ( Tosi v. 1942, Jatkosoda aikan Suamessaki ol kokeilttu kesäaikka, mutt se jäi vaa siihe yhten kerttaha.) Sillo aurink lask kymmene jälkke yhtmont kertta, ko se ny laske se yhdentoist jälkke. Elikä tasa viis viikko, 5. kesäkuut -10 heinäkuut. Ehtokymmenelt aurink mene nykyän taevarannan taa muutamam päevä vaja kolm kuukautt, toukokuu 9. – elokuu 5. Kolmasosa vuadest, eli hiuka yli neli kuukautt aurink laske yhdeksä jälkke. Huhtikuu 17. päeväst elokuu 25. päevähä. Siis iha sinn venetsialaisten tiätämill ast.
Tiukka totuus sitt taas o se, ett joulu molemmill pualill aurink laske ehtopäeväll enne neljä yhtens hiuka yli kaks kuukautt, marraskuu 14. – tammikuu 17. päev. Kaikkist aikasimmi se laske muutamam päevä enne joulu - vartti yli kolmelt.
Siis auringolasku hiuka enne joulu klo 15.15 ja ny tänä vuann juur juhannusaatton klo 23.16. Laskekkas ny iha muuto vaa, ett kuimmont tuntti aurinkoinem päev onka ehtopualell pidemp keskikesäll, ko sitt taas keskitalvell! Juhannuspäevän aurink nouse klo 03.55 ja joulpäevän 09.48. Niitten tuntmääräne ero ei ol iha niin komian koskettava ko auringolaskutte.
Matti Pursiheimo