Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Eu­ra­jo­es­sa eli run­sas raak­ku­kan­ta sata vuot­ta sit­ten. Sen jäl­keen kan­ta al­koi su­pis­tua ja hä­vi­si lo­pul­ta ko­ko­naan.

Kak­si vuot­ta sit­ten teh­tiin jo­es­sa tut­ki­mus kym­me­nes­tä eri koh­das­ta. Raak­ku­ja ei enää löy­ty­nyt.

– Myös Ely-kes­kus on teet­tä­nyt vas­taa­via tut­ki­muk­sia, sa­moin tu­lok­sin, sa­noo Eu­ra­jo­en ve­sien­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Sep­po Var­jo­nen.

Raa­kut eli jo­ki­hel­mi­sim­pu­kat nou­si­vat ot­si­koi­hin, kun Stora En­son ti­laa­mien met­sä­u­ra­koit­si­joi­den ko­neet ajoi­vat tois­tu­vas­ti raak­ku­jo­en yli ja tu­ho­si­vat tu­han­sia sim­pu­koi­ta Suo­mus­sal­men Huk­ka­jo­el­la.

Jo­ki­hel­mi­sim­puk­ka on erit­täin uha­na­lai­nen laji. Nii­tä esiin­tyy enää Suo­mes­sa 120–150 jo­es­sa, jois­ta 90 pro­sent­tia si­jait­see Koil­lis­maal­la ja La­pis­sa. Raak­ku­jen mää­räk­si las­ke­taan 2,2 mil­joo­naa yk­si­löä.

Raak­ku elää vir­taa­vis­sa, puh­tais­sa jois­sa ja pu­rois­sa, jois­sa on puh­das ja run­sas­hap­pi­nen vesi.

Eu­ra­jo­en jo­ki­hel­mi­sim­pu­kan kan­nan hä­vi­ä­mi­nen oli mo­nen toi­men yh­teis­tu­los.

Yk­si mer­kit­tä­vä syy oli joen ruop­paus. Uo­maa sy­ven­net­tiin tu­ki­nuit­toon. Mer­ki­tys­tä oli myös joen pa­to­a­mi­sel­la use­as­ta koh­das­ta voi­ma­lai­tok­sia var­ten. Pa­to­a­mi­nen vai­kut­ti eri­tyi­ses­ti joen lo­hi­kan­to­jen su­pis­tu­mi­seen.

Raa­kut tar­vit­se­vat lo­hia, joi­den ki­duk­sis­sa raa­kun tou­kat elä­vät.

– Vä­hä­tel­lä ei voi myös­kään ve­den saas­tu­mis­ta, sa­noo Eu­ra­jo­el­le koko ikän­sä asu­nut ja kun­nan his­to­ri­aan pe­reh­ty­nyt Pir­jo Jaak­ko­la.

Hän muis­te­lee mi­ten ko­ti­ta­louk­sien jä­te­ve­det joh­det­tiin suo­raan Eu­ra­jo­keen. Kuor­mi­tus li­sään­tyi, kun vie­mä­rit ja ve­si­ves­sat li­sään­tyi­vät.

– Kä­si­tyk­se­ni on, et­tä kun­nan­kin li­ka­ve­siä pää­set­tiin suo­raan jo­keen.

Ny­kyis­ten asen­teit­ten va­los­sa toi­min­ta vai­kut­taa kä­sit­tä­mät­tö­mäl­tä. Hän kui­ten­kin muis­tut­taa, et­tä ve­sien ja ylei­ses­ti luon­non suo­je­le­mi­seen he­rät­tiin vas­ta 1970-lu­vul­la. Sitä en­nen elet­tiin kuin pel­los­sa.

Eu­ra­jo­es­ta su­kel­let­tiin yli sata vuot­ta sit­ten raak­ku­ja. Vuo­jo­en kar­ta­nol­la oli yk­si­noi­keus joen an­ti­miin ja kar­ta­no palk­ka­si torp­pa­rien poi­kia su­kel­ta­maan sim­pu­koi­ta. Syy­nä oli­vat sim­pu­kan si­säl­tä mah­dol­li­ses­ti löy­ty­vät hel­met.

Jaak­ko­lan ar­vio on, et­tä tar­vit­tiin puo­li­sen tu­hat­ta raak­kua, en­nen kuin yk­si hel­mi löy­tyi. Ran­noil­le ker­tyi­kin ai­ka­moi­sia röyk­ki­öi­tä raa­kun kuo­ria.

– It­se en osaa ar­vi­oi­da, mi­ten pal­jon raak­ku­jen su­kel­ta­mi­nen ja hel­mien et­si­mi­nen kan­taan vai­kut­ti. Kyl­lä sil­lä var­mas­ti jo­tain vai­ku­tus­ta oli, Jaak­ko­la poh­ti.

Hän muis­te­lee, et­tä vie­lä 1960-lu­vul­la Eu­ra­jo­es­sa käy­tiin ui­mas­sa ala­juok­sul­la ja vesi vai­kut­ti puh­taal­ta.

– Eh­kä puh­tau­teen vai­kut­ti se­kin, et­tä li­kai­set ai­nek­set pai­nui­vat sy­vis­sä koh­das­sa poh­jaan. Raa­kut taas elä­vät ma­ta­lis­sa jo­ki­ve­sis­sä, Jaak­ko­la muis­tut­taa.

Sep­po Var­jo­nen ei pidä mah­dot­to­ma­na, et­tei­kö Eu­ra­jo­keen voi­si pa­laut­taa raak­ku­kan­taa. Hä­nen mu­kaan­sa Kon­ne­ve­del­tä voi­tai­siin tuo­da raak­ku­ja ja is­tut­taa ne Eu­ra­jo­keen otol­li­siin paik­koi­hin.

Var­jo­nen lu­et­te­lee pit­kän lis­tan so­pi­via is­tu­tus­paik­ko­ja.

– Eu­ra­jo­en ve­den laa­tu­kin on pa­ran­tu­nut ja lo­hi­kan­ta el­py­nyt. Olo­suh­tei­den puo­les­ta aja­tus ei ole ihan mah­do­ton.

Hä­nen mu­kaan­sa raak­ku­jen pa­laut­ta­mis­ta Eu­ra­jo­keen on poh­dit­tu. Poh­din­nat ovat kui­ten­kin ol­leet epä­vi­ral­li­sia, ei­kä mi­tään pro­ses­se­ja asi­an suh­teen ole käyn­nis­tet­ty.

– Hie­noin­ta tie­tys­ti oli­si, jos omas­ta kan­nas­ta teh­täi­siin joku päi­vä löy­dös. Se on kui­ten­kin epä­to­den­nä­köis­tä, sa­noo Var­jo­nen ja pi­tää hy­vin­kin mah­dol­li­se­na, et­tä jos­kus tu­le­vai­suu­des­sa Kon­ne­ve­del­tä tuo­dut raa­kut ri­kas­tut­ta­vat Eu­ra­jo­en elä­mää.

Raa­kuil­la on myös ve­den puh­dis­tuk­sen kan­nal­ta mer­ki­tys­tä. Raak­ku ot­taa ra­vin­toa ve­des­tä ja suo­dat­taa jopa 50 lit­raa vet­tä vuo­ro­kau­des­sa.