Poikela: Rauma vahvoilla kilpailussa vihreistä investoinneista
Hallituksen verotuen odotetaan nopeuttavan investointipäätöksiä
Pauli Uusi-Kilponen
Hallitus esitteli kehysriihessä verotukea, joka kohdistuu vihreisiin investointeihin.
Lakihankkeen uskotaan edistävän vihreän siirtymän investointien toteutumista.
Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela pitää Rauman ja koko länsirannikon kilpailutilannetta hankkeista hyvänä.
– Vahvuutenamme on muun muassa puhtaan sähkön saanti, sanoo Esko Poikela.
Hän viittaa Olkiluodon kolmeen ydinvoimayksikköön ja merituulivoimahankkeisiin. Molemmat turvaavat puhtaat energian saannin pitkälle tulevaisuuteen.
Raumalla on myös sopivia alueita suuriinkin investointeihin. Muun muassa Fortum on suunnittelemassa palvelinkeskusta Lakarin alueelle.
– Varattu alue on peräti 80 hehtaaria. Tämä kertoo siitä, miten isoista hankkeista on vihreän siirtymän investoinneissa kyse.
Poikela puhuu siitä, miten sähkön tuotannon kasvu edellyttää lisäarvoa tuottavien investointien saamista. Eli pitää löytyä myös sähkön käyttäjiä.
– Jos niitä ei tule riittävästi, painuu sähkön hinta liian alas, hän huomauttaa.
Raumalla sopivia investointialueita ovat Lakarin lisäksi Järviluoto ja satama. Sataman alueen soveltuvuutta erilaisille investoineille tutkitaan parhaillaan.
– Meidän pitää olla tarkkana siitä, ettei suuria alueita varata liian heppoisin perustein ja sidota käsiämme varauksiin, jotka eivät sitten toteudukaan, Poikela muistuttaa.
Hallituksen esittelemä verotuki on tarkoitettu lähinnä suuriin investointeihin. Niitäkin on suunnitteilla useita Satakuntaan, kuten Raumalle.
Vihreän siirtymän investointien yhteydessä puhutaan valtavista summista. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomeen suunniteltujen investointien kokonaissumma on peräti 260 miljardia euroa.
Satakunnankin kohdalla puhutaan kymmenistä miljardeista.
Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela sanoo Rauman olevan vahvoilla vihreiden investointien sijoituspaikkana.
Kehysriihessä kerrotulla tuella voisi saada tuotantolaitoksen käynnistyttyä merkittävän huojennuksen yhteisöveroon.
Tukea voisi saada tehdyn investoinnin arvon perusteella viidesosan ja enintään 150 miljoonaa euroa hanketta kohden. Tuki olisi voimassa kymmenen vuotta siitä hetkestä lähtien, kun yritys on alkanut tuottaa voittoa.
Tuki kohdistuu vain uusiin hankkeisiin.
EU:n valtiontukiohjelma päättyy ensi vuoden lopussa. Tukipäätös olisi siis tehtävän vuoden 2025 aikana.
Lakihankkeen valmisteluaika jää lyhyeksi. Tavoitteena on kuitenkin saada hanke valmiiksi kuluvan vuoden aikana, kuten myös komission hyväksyntä.
Valtio on luvannut myös suoraa tukea vihreän siirtymän investoinneille. Kokonaissumma on 400 miljoonaa euroa.
– Kyllä nämä tuet ovat oikean suuntaisia. Aika näyttää, miten hyvin tuet pystytään kohdentamaan niin, että niistä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, sanoo Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Nore.
Tavoitteena on, että julkinen raha toimisi vipuvartena nostamaan yksityisen puolen rajoitusta.
Myös ympäristöministeriö suuntaa kunnille ja maakunnille avustuksia vihreää siirtymää edistävien investointihakkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin.
Viime vuonna 60 hanketta sai yhteensä 3,3 miljoonaa euroa avustuksia.
Välittömästi verohuojennuksen julkitulon jälkeen ryhdyttiin pohtimaan sitä, viivästyvätkö jo pitkälle viedyt investointihankkeet siksi, kunnes verotuki saa lainvoiman.
– Satakuntaan suunnitteilla olevia hankkeita on valmisteltu jo pitkään. Viivästykset tulevat olemaan hyvin marginaalisia, jos niitä ylipäätään edes tulee.
Noren mukaan investointien saantia ei ratkaise yksin taloudelliset seikat ja tuotannon kannalta otolliset aineelliset olosuhteet.
– Meidän pitää varmistaa myös osaavan työvoiman saanti. Jos Satakuntaan tulee useiden satojen miljoonien investointeja ja vielä samanaikaisesti, niin meidän paikallinen työvoima ei riitä alkuunkaan. Meidän pitää suunnata katseemme kansainvälisille työmarkkinoille.
Nore pitää tämänhetkistä tilannetta edes jotenkin tyydyttävänä.
– Pitää kuitenkin nähdä tämänhetkistä tilannetta pidemmälle.
Satakunnassa on vireillä useita julkisia ja yksityisiä hankkeita kansainvälisen työvoiman rekrytoimiseen.
Kilpailu osaavasta työvoimasta on kuitenkin kovaa, koska osaajapula on globaali.