Tänään juhlitaan kansallisrunoilija Runebergin päivää
Heli Laakkonen / STT
Tänään liput liehuvat Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin kunniaksi.
J. L. Runebergin päivää vietetään Runebergin syntymäpäivänä. Hän syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804.
Toimittajana, opettajana ja runoilijana tunnettu Runeberg muistetaan erityisesti runokokoelmastaan Vänrikki Stoolin tarinat, jonka suomensi Paavo Cajander. Hän kirjoitti tuotantonsa äidinkielellään ruotsiksi. Hän myös sanoitti Maamme-laulun sekä Porilaisten marssin.
Runeberg kuoli Porvoossa vuonna 1877.
Runebergin päivän viettoon on kuulunut myös herkuttelu runebergintortuilla. Vakiintuneen käsityksen mukaan tortun olisi kehitellyt Runebergin vaimo Fredrika Runeberg.
Myös Fredrika Runeberg oli kirjailija. Hän oli Ylen mukaan ensimmäinen historiallisen romaanin kirjoittanut suomalainen. Teoksen nimi on Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä.
Runebergeille syntyi kahdeksan lasta, mutta vain kuusi heistä jäi eloon.
Suomen kansallisbiografian mukaan Runebergin teoksilla oli suuri merkitys Suomen kansallisen identiteetin kehitykselle, ja Runebergin töitä ja elämää alettiin juhlia jo hänen elinaikanaan.
Runebergilla on oma kirjallisuuden nimikkopalkinto, joka jaetaan Runebergin päivänä. Ehdokkaana tämän vuoden palkinnon saajiksi ovat Pirkko Saision romaani Suliko, Markus Nummen romaani Käräjät ja Saila Susiluodon runoteos Akheron.
Palkintoa tavoittelevat myös Alexander Bargumin runoteos All tid leder hit, Joel Elstelän Izak, Marko Järvikallaksen Saattue, V. S. Luoma-ahon teos Teoria, Mikko Malilan Kastanjasota, Milja Sarkolan Min psykiater ja Elina Viinamäen teos Käypä hoito.
Ehdokasteokset valinneen kolmihenkisen kirjallisuudenalan ammattilaisraadin mukaan se etsi kirjoja, joissa kieli ja sanottava tukevat toisiaan.
– Lukija tietää: tätä kirjaa ei olisi voinut kirjoittaa millään muulla tavalla, raati kertoo tiedotteessa.
Runeberg-palkinto on perustettu vuonna 1986 ja se on jaettu tähän mennessä 38 kertaa. Palkintosumma on 20 000 euroa.
