Työikäisen väestön psyykkisen kuormittuneisuuden ennustetaan kasvavan
Emmi Tilvis / STT
Työikäisen väestön psyykkisen kuormittuneisuuden ennustetaan edelleen lisääntyvän 2020-luvulla. Tämä on yksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kelan ja Suomen Syöpärekisterin väestön terveys- ja hyvinvointikatsauksessa esiin nostetuista ongelmista. Julkaisu sisältää yli sata yhteiskuntapoliittista suositusta, joilla ongelmia voidaan ratkoa.
Julkaisun kirjoittajat suosittavat, että resursseja ohjataan tilanteisiin, joissa mielenterveysongelmat pitkittyvät ja työkyky on uhattuna. Myös osa-aikaisen työn merkitys tulee tunnustaa.
Katsauksen mukaan neljännes suomalaisista liikkuu vapaa-ajallaan hyvin vähän. Asiassa ei ennusteta tapahtuvan merkittävää muutosta tulevaisuudessa.
Asiantuntijat suosittavat, että työnantajat tarjoaisivat työntekijöille pyöräparkkeja, pukuhuoneita ja työsuhdepyöräedun. Ikääntyneille tulee järjestää yhteisöllisiä liikuntakerhoja ja maahan muuttaneille kulttuurisesti sopivia liikuntamuotoja ja liikuntakoulutusta.
Alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt, mutta alkoholihaittojen voimakas väheneminen on pysähtynyt alkoholin saatavuuden lisäännyttyä. Katsauksen mukaan alkoholikuolemien väheneminen pysähtyi vuonna 2018, kun alkoholin saatavuutta lisännyt alkoholilaki astui voimaan.
Alkoholin haitat jakautuvat epätasaisesti eri ryhmien välille. Miehet menettävät alkoholin vuoksi enemmän elinvuosia kuin naiset ja pienituloiset enemmät kuin suurituloiset.
Kirjoittajat suosittavat, ettei alkoholin saatavuutta lisätä sallimalla enintään 15-prosenttisten viinien myynti ruokakaupassa, koska tämä olisi haitallista haavoittuville ryhmille.
Nuorilla tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on yleistynyt viime vuosina. Syynä on uusien nikotiinituotteiden, kuten sähkösavukkeiden ja nikotiinipussien suosion kasvu.
Katsauksen mukaan tupakka- ja nikotiinituotteiden ostoikäraja olisi nostettava 20 ikävuoteen.