STT–AFP

Lä­hes puo­li mil­jar­dia las­ta kär­sii vä­hin­tään kak­sin­ker­tai­ses­ta mää­räs­tä ää­rim­mäi­sen kuu­mia päi­viä vuo­sit­tain ver­rat­tu­na iso­van­hem­piin­sa, ker­too YK:n las­ten­jär­jes­tö Uni­cef. Jär­jes­tö va­roit­taa ää­rim­mäi­sen kuu­muu­den hen­gen­vaa­ral­li­sis­ta seu­rauk­sis­ta.

Il­mas­ton­muu­tok­sen nos­ta­es­sa läm­pö­ti­lo­ja maa­il­man­laa­jui­ses­ti noin 466 mil­joo­naa eli yk­si vii­des­tä lap­ses­ta elää alu­eil­la, joil­la on tup­las­ti ää­rim­mäi­sen kuu­mia päi­viä ver­rat­tu­na 60 vuo­den ta­kai­seen ai­kaan, Uni­cef ker­too tie­dot­tees­sa

Uni­ce­fin edun­val­von­ta­työn joh­ta­ja Lily Cap­ra­ni muis­tut­taa uu­tis­toi­mis­to AFP:n haas­tat­te­lus­sa, et­tä lap­set ei­vät ole ai­kui­sia pie­nois­koos­sa vaan hei­dän ke­hon­sa ovat haa­voit­tu­vai­sem­pia ää­rim­mäi­sel­le kuu­muu­del­le. Hän va­roit­taa myös kuu­muu­den vaa­rois­ta ras­kaa­na ole­vil­le nai­sil­le.

Kuu­muus vai­kut­taa myös las­ten kou­lu­tuk­seen, kun kou­lu­ja jou­du­taan pi­tä­mään kiin­ni kor­kei­den läm­pö­ti­lo­jen vuok­si. Tänä vuon­na jo 80 mil­joo­naa las­ta on jou­tu­nut ole­maan pois­sa kou­lus­ta kuu­muu­den vuok­si.

Uni­cef las­ki päi­viä, jol­loin läm­pö­ti­lat ovat nous­seet 35 cel­siu­sas­tee­seen, ja ver­ta­si kes­ki­läm­pö­ti­lo­ja 2020–2024-ajan­jak­sol­ta 1960-lu­kuun.

Eni­ten ää­rim­mäi­sen kuu­mil­le päi­vil­le al­tis­tu­taan Län­si- ja Kes­ki-Af­ri­kas­sa, jos­sa 123 mil­joo­naa las­ta, eli noin 39 pro­sent­tia alu­een lap­sis­ta, koh­taa vä­hin­tään 35-as­teen läm­pö­ti­lo­ja kol­ma­so­san vuo­des­ta.

Län­si-Af­ri­kan Ma­lis­sa, jos­sa mil­joo­nat ih­mi­set elä­vät il­man il­mas­toin­tia ja säh­kö­kat­kot häi­rit­se­vät tuu­let­ti­mien käyt­töä, vä­hin­tään 35 as­teen läm­pö­ti­la saa­vu­te­taan yli 200 päi­vä­nä vuo­des­sa.

Sa­maan ai­kaan La­ti­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa 48 mil­joo­naa las­ta koh­taa kak­si ker­taa enem­män vä­hin­tään 35 as­teen päi­viä kuin 60 vuot­ta sit­ten.

Cap­ra­nin mu­kaan maa­il­man­laa­jui­ses­ti ti­lan­teen ke­hi­tys näyt­tää näi­den las­ten kan­nal­ta yhä huo­nom­mal­ta.

– Lap­set ei­vät hi­koi­le ku­ten ai­kui­set. He ovat pal­jon alt­tiim­pia läm­pöst­res­sil­le, joka voi ol­la kir­jai­mel­li­ses­ti kuo­let­ta­vaa, Cap­ra­ni sa­noo.

Kor­ke­at läm­pö­ti­lat voi­vat vai­kut­taa myös ali­ra­vit­se­muk­seen ja al­tis­taa lap­sia hel­pom­min esi­mer­kik­si ma­la­ri­al­le ja den­gu­e­kuu­meel­le, joka le­vi­ää läm­pi­mis­sä il­ma­na­lois­sa.

Uni­ce­fin mu­kaan hal­li­tus­ten pi­täi­si ot­taa huo­mi­oon las­ten ti­lan­ne, kun ne suun­nit­te­le­vat il­mas­to­toi­mi­aan.

– Kun hal­li­tuk­set par­hail­laan suun­nit­te­le­vat kan­sal­li­sia il­mas­to­toi­mi­aan, ne voi­vat teh­dä sen sil­lä kun­ni­an­hi­mol­la ja tie­toi­suu­del­la, et­tä ny­ky­päi­vän las­ten ja tu­le­vien su­ku­pol­vien tu­lee elää sii­nä maa­il­mas­sa, jon­ka he jät­tä­vät jäl­keen­sä, Uni­ce­fin joh­ta­ja Cat­he­ri­ne Rus­sell sa­noo jär­jes­tön lau­sun­nos­sa.