Uusi-Kilponen: Rauman väkiluku voi kasvaa pysyvästi maahanmuutosta
Pitkän aikavälin ennusteet näyttävät, että Rauman väkiluku vähenee trendinomaisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nämä ennusteen pohjaavat ajatukseen, että syntyvyys, kuolleisuus ja maahanmuutto jatkuisivat viime vuosien tapaan.
Trendiaskelmat saattavat kuitenkin pettää niin koko Suomen kuin Raumankin kohdalla. Muutokseen voi vaikuttaa merkittävästi nettomaahanmuutto. Vaikka syntyvyys laskisi trendilaskelmia enemmän, maahanmuutolla on kaikki mahdollisuudet kasvaa sitäkin nopeammin.
Suomen väestöennusteessa oletetaan nettomaahanmuuton kasvavan 15 000 henkilöllä vuodessa. Esimerkiksi viime vuonna nettomaahanmuuttoa kertyi peräti 58 000 henkilön verran eli nelinkertaisesti arvioituun nähden. Kun laskuista vähennetään ukrainalaisten sotaa pakenevien tulo Suomeen, on nettomuutto sittenkin kolme kertaa arvioitua suurempi.
Rauman väestökehitys ei juuri poikkea siinä suhteessa valtakunnallisesta trendistä, että asukasmäärä kasvoi 170 hengellä. Aiempina vuosina laskua on ollut saman verran tai vähän enemmän. Valtaosa nettomuutosta on työperäistä, samoin kuin koko maassa.
Mihin sitten muualta tulevat työntekijät Raumalla työllistyvät? Ulkomaiset työntekijät tulevat Raumalle eläköityneiden ja muualle mahdollisesti lähteneiden tilalle. Taantumasta huolimatta työvoimapula on monilla aloilla ollut lähes krooninen.
Raumalla viritellään myös kaupungin mittakaavassa jättimäisiä hankkeita. Lakarin alueelta Fortum on varannut peräti 300 hehtaarin alueen. Myös satamassa varataan maata uusille suurille investoinneille. Myös metsäsektorilla rakennetaan uutta ja investoidaan jalostusasteen nostamiseen.
Jos Suomen väkiluku kehittyisi esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton arvioiman työvoimatarpeen (40 000 henkilöä vuodessa) mukaan, sillä olisi valtava merkitys maamme talouteen. Kestävyysvaje supistuisi lähes kokonaan, eläkekustannusten nousupaine loppuisi ja julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vähenisi merkittävästi.
Ihan näin yksioikoisesti, muutaman vuoden kehityksellä, ei voida tehdä trendilaskelmia. Kuitenkin tällaisen positiivisen kehityksen mahdollisuus on hyvä pitää mielessä. Ja jos niin onnellisesti käy, että nettomaahanmuutto jatkuu nykyisen kaltaisena, muuttuu se ajanoloon pitkän aikavälin trendiksi, jolla tulevaisuuden kehitystä arvioidaan.
Pauli Uusi-Kilponen
Lehdistöneuvos, Eurajoki