Pit­kän ai­ka­vä­lin en­nus­teet näyt­tä­vät, et­tä Rau­man vä­ki­lu­ku vä­he­nee tren­di­no­mai­ses­ti seu­raa­van kym­me­nen vuo­den ai­ka­na. Nämä en­nus­teen poh­jaa­vat aja­tuk­seen, et­tä syn­ty­vyys, kuol­lei­suus ja maa­han­muut­to jat­kui­si­vat vii­me vuo­sien ta­paan.

Tren­di­as­kel­mat saat­ta­vat kui­ten­kin pet­tää niin koko Suo­men kuin Rau­man­kin koh­dal­la. Muu­tok­seen voi vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti net­to­maa­han­muut­to. Vaik­ka syn­ty­vyys las­ki­si tren­di­las­kel­mia enem­män, maa­han­muu­tol­la on kaik­ki mah­dol­li­suu­det kas­vaa si­tä­kin no­pe­am­min.

Suo­men vä­es­tö­en­nus­tees­sa ole­te­taan net­to­maa­han­muu­ton kas­va­van 15 000 hen­ki­löl­lä vuo­des­sa. Esi­mer­kik­si vii­me vuon­na net­to­maa­han­muut­toa ker­tyi pe­rä­ti 58 000 hen­ki­lön ver­ran eli ne­lin­ker­tai­ses­ti ar­vi­oi­tuun näh­den. Kun las­kuis­ta vä­hen­ne­tään uk­rai­na­lais­ten so­taa pa­ke­ne­vien tulo Suo­meen, on net­to­muut­to sit­ten­kin kol­me ker­taa ar­vi­oi­tua suu­rem­pi.

Rau­man vä­es­tö­ke­hi­tys ei juu­ri poik­kea sii­nä suh­tees­sa val­ta­kun­nal­li­ses­ta tren­dis­tä, et­tä asu­kas­mää­rä kas­voi 170 hen­gel­lä. Ai­em­pi­na vuo­si­na las­kua on ol­lut sa­man ver­ran tai vä­hän enem­män. Val­ta­o­sa net­to­muu­tos­ta on työ­pe­räis­tä, sa­moin kuin koko maas­sa.

Mi­hin sit­ten muu­al­ta tu­le­vat työn­te­ki­jät Rau­mal­la työl­lis­ty­vät? Ul­ko­mai­set työn­te­ki­jät tu­le­vat Rau­mal­le elä­köi­ty­nei­den ja muu­al­le mah­dol­li­ses­ti läh­te­nei­den ti­lal­le. Taan­tu­mas­ta huo­li­mat­ta työ­voi­ma­pu­la on mo­nil­la aloil­la ol­lut lä­hes kroo­ni­nen.

Rau­mal­la vi­ri­tel­lään myös kau­pun­gin mit­ta­kaa­vas­sa jät­ti­mäi­siä hank­kei­ta. La­ka­rin alu­eel­ta For­tum on va­ran­nut pe­rä­ti 300 heh­taa­rin alu­een. Myös sa­ta­mas­sa va­ra­taan maa­ta uu­sil­le suu­ril­le in­ves­toin­neil­le. Myös met­sä­sek­to­ril­la ra­ken­ne­taan uut­ta ja in­ves­toi­daan ja­los­tu­sas­teen nos­ta­mi­seen.

Jos Suo­men vä­ki­lu­ku ke­hit­tyi­si esi­mer­kik­si Elin­kei­no­e­lä­män kes­kus­lii­ton ar­vi­oi­man työ­voi­ma­tar­peen (40 000 hen­ki­löä vuo­des­sa) mu­kaan, sil­lä oli­si val­ta­va mer­ki­tys maam­me ta­lou­teen. Kes­tä­vyys­va­je su­pis­tui­si lä­hes ko­ko­naan, elä­ke­kus­tan­nus­ten nou­su­pai­ne lop­pui­si ja jul­ki­sen ta­lou­den vel­ka suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen vä­he­ni­si mer­kit­tä­väs­ti.

Ihan näin yk­si­oi­koi­ses­ti, muu­ta­man vuo­den ke­hi­tyk­sel­lä, ei voi­da teh­dä tren­di­las­kel­mia. Kui­ten­kin täl­lai­sen po­si­tii­vi­sen ke­hi­tyk­sen mah­dol­li­suus on hyvä pi­tää mie­les­sä. Ja jos niin on­nel­li­ses­ti käy, et­tä net­to­maa­han­muut­to jat­kuu ny­kyi­sen kal­tai­se­na, muut­tuu se aja­no­loon pit­kän ai­ka­vä­lin tren­dik­si, jol­la tu­le­vai­suu­den ke­hi­tys­tä ar­vi­oi­daan.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Leh­dis­tö­neu­vos, Eu­ra­jo­ki