Nii­lo Si­mo­jo­ki / STT

Ydin­käyt­töi­nen Ni­mitz-luo­kan len­to­tu­ki­a­lus USS Har­ry S. Tru­man on yli 300 met­riä pit­kä ja lä­hes 80 met­riä le­veä jät­ti­läi­nen. Kol­men jal­ka­pal­lo­ken­tän ko­koi­nen len­to­kan­si näyt­tää kui­ten­kin kes­kel­lä Poh­jan­mer­ta huo­les­tut­ta­van pie­nel­tä, kun se vi­lah­taa ylä­puo­lel­la kier­te­le­vän len­to­ko­neen ik­ku­nas­ta.

Mat­kus­ta­mi­sen sel­kä me­no­suun­taan ym­mär­tää, kun C-2 Grey­hound -kul­je­tus­ko­neen kouk­ku nap­paa kiin­ni kan­nen vai­je­riin. Va­jaan 200 ki­lo­met­rin tun­ti­no­peus pu­to­aa het­kes­sä nol­laan. Kir­jai­mel­li­ses­ti py­säyt­tä­vä ko­ke­mus.

Myös lii­ke alas­päin on las­keu­tu­mi­ses­sa huo­mat­ta­van no­pe­aa. Ko­neen len­tä­jä ku­vai­lee, et­tä las­keu­tu­mi­sen si­jaan ky­sees­sä on pa­rem­min­kin "hal­lit­tu pu­to­a­mi­nen".

STT vie­rai­li len­to­tu­ki­a­luk­sel­la osa­na kan­sain­vä­lis­tä toi­mit­ta­ja­ryh­mää vii­me vii­kon­lop­pu­na, kun Har­ry S. Tru­man oli juu­ri siir­ty­nyt ti­la­päi­ses­ti Na­ton ko­men­toon ja osak­si puo­lus­tus­lii­ton Nep­tu­ne Strike 24 -ta­pah­tu­maa. Sitä ei kut­su­ta tar­koi­tuk­sel­la har­joi­tuk­sek­si vaan "te­hos­te­tun valp­pau­den toi­min­nak­si".

Sel­ko­suo­mek­si ta­voit­tee­na on osoit­taa Na­ton toi­min­ta­val­miut­ta ja voi­maa, mikä ei suin­kaan ra­joi­tu tu­ki­a­luk­sen lä­hei­syy­teen tai edes Poh­jan­me­rel­le.

Kont­ra-ami­raa­li Sean Bai­leyn mu­kaan Har­ry S. Tru­ma­nin joh­ta­man tais­te­lu­ryh­män ky­kyä ja voi­maa ky­e­tään "il­man muu­ta" siir­tä­mään tar­vit­ta­es­sa myös koko Itä­me­ren alu­eel­le. Sel­lai­ses­ta löy­tyi konk­reet­ti­nen esi­merk­ki edel­li­sel­tä päi­väl­tä (per­jan­tai 25.10.).

– Teim­me pit­kän etäi­syy­den me­rel­li­sen is­kun ai­na Suo­men­lah­del­le saak­ka si­mu­loi­dun vas­tus­ta­jan koh­tee­seen, Bai­ley ker­too.

Toi­min­taan osal­lis­tui tu­ki­a­luk­sel­ta il­maan nous­sei­den F/A 18 Su­per Hor­net -hä­vit­tä­jien li­säk­si il­ma­tank­kaus­ko­nei­ta sekä usei­den mui­den mai­den hä­vit­tä­jiä, muun mu­as­sa Ruot­sis­ta, Bai­ley ker­too. Il­ma­ti­lan­ne­ku­vaa tar­jo­si­vat puo­les­taan vi­ro­lai­set.

– Se on hie­no esi­merk­ki sii­tä, mi­ten jopa tääl­tä Poh­jan­me­rel­tä voim­me tar­jo­ta tu­kea ja to­teut­taa teh­tä­viä Itä­me­ren alu­eel­la, Bai­ley sa­noo.

Il­ma­voi­mien mu­kaan myös suo­ma­lai­set Hor­net-hä­vit­tä­jät osal­lis­tui­vat Ne­put­ne Stri­ken len­toi­hin vii­me vii­kon per­jan­tai­na Vi­ron il­ma­ti­las­sa.

Len­to­toi­min­ta CVN-75-tun­nuk­sel­la toi­mi­val­la tu­ki­a­luk­sel­la jat­kui vilk­kaa­na myös me­di­an vie­rai­lu­päi­vä­nä. Bai­leyn haas­tat­te­lu kes­key­tyi use­aan ot­tee­seen, kun pe­rä­jäl­keen len­to­kan­nel­ta nou­suun val­mis­tau­tu­vat hä­vit­tä­jät nos­ti­vat moot­to­ri­te­hot täy­sil­le ja te­ki­vät kes­kus­te­lus­ta mah­do­ton­ta myös si­sä­ti­lois­sa. Pian seu­ra­si­vat las­keu­tu­mi­set.

Ni­mitz-luo­kan su­per­len­to­tu­ki­a­luk­set (su­per­car­rier) ei­vät ole tiet­tä­väs­ti kos­kaan vie­rail­leet Itä­me­rel­lä, kos­ka sii­hen ei ole to­den­nä­köi­ses­ti näh­ty eri­tyis­tä tar­vet­ta. Vaik­ka tu­ki­a­luk­set py­syt­te­le­vät yleen­sä suu­ren ko­kon­sa ta­kia etääl­lä niin ran­nois­ta kuin ma­ta­lis­ta ve­sis­tä, yli­pää­se­mä­tön­tä fyy­sis­tä es­tet­tä sei­laa­mi­sel­le Tans­kan sal­mien läpi ei vält­tä­mät­tä oli­si.

– Luul­ta­vas­ti ei, mut­ta re­hel­li­ses­ti sa­not­tu­na mi­nun pi­täi­si tar­kis­taa tuo asia me­ri­kar­tois­ta, nau­rah­taa Har­ry S. Tru­ma­nin pääl­lik­kö, kom­mo­do­ri Dave Snow­den.

Yh­dys­val­tain ase­voi­mia seu­raa­van Stars and Stri­pes -leh­den mu­kaan Har­ry S. Tru­man ol­tai­siin siir­tä­mäs­sä poh­joi­ses­ta jo eh­kä lä­hi­päi­vi­nä so­tai­sem­mal­le alu­eel­le Lähi-itään, mut­ta Bai­ley tai Snow­den ei­vät tie­toa vah­vis­ta.

– Olem­me tääl­lä Poh­jan­me­rel­lä nä­kö­pii­ris­sä ole­van tu­le­vai­suu­den – tai ai­na­kin tä­män vii­kon, kom­mo­do­ri Snow­den muo­toi­li vii­me lau­an­tai­na.

Mi­tään uut­ta siir­ty­mi­nen Lähi-itään ei Har­ry S. Tur­ma­nil­le oli­si, sil­lä alus on osal­lis­tu­nut vuo­sien var­rel­la omal­ta osal­taan muun mu­as­sa so­tiin Ira­kis­sa ja Af­ga­nis­ta­nis­sa.

Mo­lem­mat ko­ke­neet me­riup­see­rit väis­tä­vät koh­te­li­aan har­jaan­tu­nees­ti po­liit­ti­set ky­sy­myk­set ajan­koh­tai­sen kan­sain­vä­li­sen ti­lan­teen seu­rauk­sis­ta tai pe­lois­ta, et­tei Yh­dys­val­lat oli­si jat­kos­sa si­tou­tu­nut Eu­roo­pan tur­val­li­suu­teen. Bai­ley ja Snow­den ha­lu­a­vat jät­tää po­li­tii­kan po­lii­ti­koil­le, mut­ta liit­to­lais­ten ja Na­ton mer­ki­tys ei jää hei­dän pu­heis­saan epä­sel­väk­si.

Kont­ra-ami­raa­li Bai­leyn mu­kaan Ve­nä­jän ja Kii­nan ag­g­res­sii­vi­suu­den nou­su vain al­le­vii­vaa sitä, kuin­ka ar­vo­kas asia Na­ton kal­tai­sen puo­lus­tus­lii­ton ole­mas­sa­o­lo yli­pään­sä on.

– Olem­me si­tou­tu­neet tiu­kas­ti liit­to­kun­taam­me ja Na­ton voi­man yl­lä­pi­tä­mi­seen, hän sa­noo.

Sen ta­kia Nep­tu­ne Stri­ken kal­tai­sis­sa ta­pah­tu­mis­sa liit­to­lais­ten yh­teis­toi­min­ta­ky­kyä ja mah­dol­li­suut­ta to­teut­taa niin puo­lus­tuk­sel­li­sia kuin hyök­kää­viä ope­raa­ti­oi­ta ke­hi­te­tään ja hi­o­taan en­ti­ses­tään.

– Olem­me tääl­lä tu­ke­mas­sa Na­toa ja ra­ken­ta­mas­sa yh­teis­toi­min­ta­ky­kyä, jot­ta voi­sim­me vas­ta­ta mah­dol­li­siin uh­kiin liit­to­kun­ta­na ei­kä yk­sin, muo­toi­lee kom­mo­do­ri Snow­den.

Bai­leyn joh­ta­maan tais­te­lu­ryh­mää kuu­luu Har­ry S. Tru­ma­nin li­säk­si sitä suo­jaa­via mui­ta aluk­sia, ku­ten fre­gat­te­ja ja oh­jus­hä­vit­tä­jiä, mui­ta­kin kuin ame­rik­ka­lai­sia.

Poh­jan­me­rel­lä Nep­tu­ne Stri­keen osal­lis­tui myös toi­nen tais­te­lu­ryh­mä, jota joh­ti Bri­tan­ni­an me­ri­voi­mien len­to­tu­ki­a­lus HMS Prin­ce of Wa­les.

Nep­tu­ne Stri­ken toi­min­ta ulot­tuu poh­joi­ses­ta ai­na Vä­li­me­rel­le ja Ad­ri­an­me­rel­le saak­ka. Sii­hen kuu­luu muun mu­as­sa il­ma- ja me­ri­o­pe­raa­ti­oi­ta, mii­nan­rai­vaus­ta, mai­hin­nou­su­ja sekä il­mas­sa ja me­rel­lä liik­ku­vien droo­nien tor­jun­taa.

Vuon­na 1998 käyt­töön otet­tu Har­ry S. Tru­man läh­ti syys­kuus­sa ko­ti­sa­ta­mas­taan Nor­fol­kis­ta Yh­dys­val­tain itä­ran­ni­kol­la tois­tai­sek­si vii­mei­sel­le pit­käl­le ko­men­nuk­sel­leen en­nen aluk­sen elin­kaa­ren puo­li­vä­li­huol­toa. Sii­hen kuu­luu muun mu­as­sa en­sim­mäi­nen "tank­kaus" eli kah­den ydin­re­ak­to­rin käy­te­tyn polt­to­ai­neen vaih­ta­mi­nen uu­teen. Sil­lä voi­kin sit­ten sei­la­ta maa­il­man me­riä taas seu­raa­van nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan.

Kom­mo­do­ri Snow­den ku­vai­lee joh­ta­van­sa "kau­pun­kia me­rel­lä". Hä­nen suo­ras­sa alai­suu­des­saan on 2 700 ih­mis­tä, mut­ta koko len­to­tu­ki­a­luk­sel­la ole­va hen­ki­lö­mää­rä nou­see len­to­toi­min­ta­puo­li mu­kaan lu­et­tu­na noin 5 000:een. Eri­lai­sia il­ma-aluk­sia on lä­hem­mäs sata, niis­tä suu­ri osa Suo­men­kin seu­raa­vak­si hä­vit­tä­jä­mal­lik­si tar­jol­la ol­leen Su­per Hor­ne­tin eri ver­si­oi­ta. Nii­tä on lai­val­la ai­na­kin yh­tä pal­jon kuin Il­ma­voi­mil­la yh­teen­sä.

Toi­min­ta­ym­pä­ris­tö Poh­jan­me­rel­lä ei ole Snow­de­nin mu­kaan help­po muun mu­as­sa sik­si, et­tä sään en­nus­ta­mi­nen ko­vin pit­käl­le on vai­ke­aa. Tämä tuli to­dis­te­tuk­si myös toi­mit­ta­ja­ryh­män vie­rai­lu­päi­vä­nä, kun kova tuu­li ja sade mei­na­si­vat es­tää pa­luu­len­non Skot­lan­tiin.

Lo­pul­ta olo­suh­teet hel­lit­ti­vät sen ver­ran, et­tä suo­tui­sia het­ki koit­ti, ja isän­nät saat­toi­vat kes­keyt­tää poh­din­nat vuo­de­paik­ko­jen löy­tä­mi­ses­tä yl­lä­tys­vie­rail­le.

Läh­tö tu­ki­a­luk­sel­ta oli vä­hin­tään yh­tä raju kuin saa­pu­mi­nen: 2,5 se­kun­nis­sa kiih­dy­tys nol­las­ta 240 ki­lo­met­riin tun­nis­sa. Vauh­din an­ta­nees­ta ka­ta­pul­tis­ta nous­sut höy­ry lei­jui len­to­ko­neen mat­kus­ta­mo­ti­las­sa.