Raumalta sotalaivoja muillekin Nato-maille?
Janne Rantanen, UR
Suomen Nato-jäsenyys avaa Rauman telakalle markkinasaumaa sotalaivojen viennille, arvioitiin uutisjutussamme elokuussa. Onko tosiaan mahdollista, että Raumalla alettaisiin rakentaa sotalaivoja muillekin Nato-maille?
– Täysin mahdollista. Geopoliittisen tilanteen vuoksi kiinnostus meitä kohtaan on hyvin aktiivista Pohjoismaissa. Ruotsin ja Tanskan sotilasattaseat ovat hiljattain vierailleet Rauman telakalla. Hallituksemme puheenjohtaja Stig Gustavson esitteli asiaa Suomen presidentin valtiovierailun yhteydessä norjalaisille, vastaa RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen.
Myös USA:n laivaston uudisrakennuksista vastaava amiraali esikuntineen on tutustunut RMC:n toimintaan.
– Hänkin oli varsin vaikuttunut, sanoo Nieminen.
RMC rakentaa Merivoimille neljä monitoimikorvettia. Toisen aluksen tuotanto käynnistettiin lokakuussa telakan monitoimihallissa.
– Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on merkittävät tarpeet samantyyppisille jäissä kulkeville aluksille kuin Merivoimien korvetit. Suomi ja Rauma soveltuu erinomaisesti näiden alusten rakennuspaikaksi. Meillä on valmiina fasiliteetit, kapasiteetti ja osaaminen. Lisäksi sijaintimme on ihanteellinen tähän toimintaan, puntaroi Nieminen.
Merivoimien Laivue 2020 -hankkeessa RMC rakentaa sotalaivat ja Saab hoitaa niihin asejärjestelmän. Samantyyppisestä konseptista myös muiden maiden edustajat ovat olleet kiinnostuneita.
– Kullakin maalla on kuitenkin oma sotatekniikkansa, täydentää Nieminen.
Viranomaispuolella RMC tavoittelee edelleen jäänmurtajakauppoja. Ruotsin Sjöfartsverket hakee kilpailutuksella tekijää ainakin yhdelle uuden polven jäänmurtajalle. Korvaustarvetta on, sillä jäänsärkijä Atlelle tuli juuri 50 vuotta mittariin.
Saman ikäluokan murtajia on Ruotsilla kaksi muutakin, samoin Suomella. Suomen hallitusohjelmassa murtajahankinta mainitaan, mutta toistaiseksi hanke ei ole edennyt.
– Ihanteellista olisi, mikäli valtiot pystyisivät toteuttamaan hankintoja yhteistyössä kuten aiemmin. Näin pystyisimme optimoimaan synergiamahdollisuudet, sanoo Nieminen.
Entä kesällä paljon huomiota saanut ICE-aloite? USA:n ja Suomen presidentit sekä Kanadan pääministeri julkaisivat heinäkuussa julkilausuman jäänmurtajien tuotannosta.
– Kohta vuosikymmen on tehty töitä riittävän osaamistason saavuttamiseksi huipputeknisille tuotteille. Sen osaamisen pitäminen suomalaisissa käsissä on ollut varsin haastavaa. Kuinka tässä mahtaa käydä? Yhteistyötä toki pitää tehdä mutta hyödyt eivät voi olla yhdensuuntaisia, osaamisen ja määräysvallan pitää säilyä Suomessa, painottaa Nieminen.
Paljon jäänmurtajia rakentanut Helsingin telakka siirtyi venäläisomistuksesta kanadalaiselle Davielle, joka tunnetaan jäänmurtajien ja sota-alusten tekijänä. Tähän mennessä Helsingin telakka ei ole saanut yhtään laivakauppaa.
– Helsingin telakan suunnitteluosasto tekee todennäköisimmin töitä kanadalaistelakan tarpeisiin, arvioi Nieminen.
TT-Linen kahdesta matkustaja-autolautasta ensimmäinen luovutettiin syksyllä tilaajalleen. Toisen ”tasmanialaisen” rakentaminen etenee aikataulussa. Kun laiva lähtee, olisi uusille tilaa. Koska voimme odottaa uutisia laivakaupoista?
Spirit Of Tasmania IV:n luovutustilaisuudessa Stig Gustavson vakuutti, että kysyntää on ja ”joissakin paikoissa on jo ollut kädenpuristuksia, mutta sopimuksia ei ole kirjoitettuna”.
Toimitusjohtaja Nieminen paljasti Uutisraumalle, että esisopimuksia täyssähköisten matkustajalaivojen kaupoista kuuluu parhaassa tapauksessa lähiaikoina.
– Fuse-hankkeemme on edennyt jo reittikohtaisia laivakonsepteja. Olemme tunnistaneet Euroopan lähialueilta yli 40 reittiä, joilla täyssähkö olisi paras energianlähde matkustajalaivalle. Keskusteluja on meneillään useammankin varustamon kanssa, kertoo Nieminen.
Lähivesillä tällaisia reittejä ovat ainakin Vaasa-Uumaja ja Helsinki-Tallinna. Ja myös Turku-Tukholma Maarianhaminassa koukaten.