Juu­so Lind­berg / STT

Suo­ma­lais­ten li­han­ku­lu­tus on kään­ty­nyt ta­sai­seen las­kuun, joka on jat­ku­nut jo vii­si vuot­ta. Vuon­na 2018 maas­sa ku­lu­tet­tiin li­haa en­nä­tyk­sel­li­set 81,3 ki­loa hen­keä koh­ti, mut­ta sen jäl­keen ti­las­tois­sa on näh­ty vuo­sit­tain loi­vaa las­kua. Vii­me vuon­na ku­lu­tus las­ki al­le 78 ki­loon en­sim­mäis­tä ker­taa sit­ten vuo­den 2014. Asia sel­vi­ää Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) ke­sä­kuus­sa jul­kai­se­mas­ta ti­las­tos­ta, jos­sa esi­tel­lään suo­ma­lais­ten vuo­den 2023 ra­vin­to­ta­se.

Pu­nai­sen li­han ku­lu­tus on las­ke­nut, mut­ta sii­pi­kar­jan­li­han ku­lu­tus hen­keä koh­ti kas­voi vuo­teen 2022 ver­rat­tu­na lä­hes ki­lon. Nau­dan­li­haa ku­lu­tet­tiin vuon­na 2023 ai­em­paan mit­taus­vuo­teen ver­rat­tu­na 0,4 ki­loa vä­hem­män, mut­ta si­an­li­han koh­dal­la las­kua oli ki­lon ver­ran.

Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Er­ja Mik­ko­la ker­too STT:lle, et­tei ra­vin­to­ta­set­ta laa­ties­sa ol­la teh­ty en­nus­tei­ta tu­le­vai­suu­den suh­teen. Hän mai­nit­see, et­tä Lu­ken suh­dan­ne­kat­sauk­seen on kui­ten­kin kir­jat­tu ar­vio sii­tä, mi­ten li­han­ku­lu­tuk­sen mää­rä lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa ke­hit­tyy.

– To­den­nä­köi­ses­ti li­han­ku­lu­tus ko­ko­nai­suu­des­saan las­kee hie­man jat­kos­sa­kin. Ei mi­tään ra­di­kaa­lia kui­ten­kaan.

Mik­ko­la erit­te­lee, et­tä ra­vin­to­ta­sees­sa li­han­ku­lu­tus­ta kar­toit­ta­via mit­ta­rei­ta ovat tuo­tan­to, va­ras­toin­ti sekä ul­ko­maan­kaup­pa. Tase ei osoi­ta sitä, mitä tuo­te­tul­le, va­ras­toi­dul­le ja maa­han­tuo­dul­le li­hal­le lo­pul­ta ta­pah­tuu.

Maa­ta­lou­se­ko­no­mis­ti Kyös­ti Aro­vuo­ren mu­kaan sii­nä voi­daan kui­ten­kin näh­dä muu­tok­sia suo­ma­lais­ten ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sis­sa.

– Kun ti­las­to to­teu­te­taan vuo­des­ta toi­seen sa­mal­la ta­val­la, pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä saa­duis­ta tu­lok­sis­ta osa­taan jo ero­tel­la shok­ki­vai­ku­tuk­set. Sil­loin ti­las­tois­ta voi­daan myös teh­dä jo pä­te­viä tul­kin­to­ja, Aro­vuo­ri sa­noo.

Shok­ki­vai­ku­tuk­sil­la hän tar­koit­taa esi­mer­kik­si ko­ro­na­pan­de­mi­an ja aseel­lis­ten konf­lik­tien kal­tai­sia il­mi­öi­tä. Aro­vuo­ren mu­kaan käyn­nis­sä ole­vas­sa il­mi­ös­sä on oi­ke­as­taan kyse ku­lu­tuk­sen ta­saan­tu­mi­ses­ta. Vaik­ka ku­lu­tus on ol­lut­kin jo use­am­man vuo­den las­kus­sa, vii­me vuo­si­kym­me­nen al­ku­puo­lel­la ky­syn­näs­sä to­det­tiin mer­kit­tä­vää nou­sua.

Aro­vuo­ren mie­les­tä se­li­tys muu­tok­sil­le on en­si­si­jai­ses­ti ta­lou­del­li­nen.

– Vuo­den 2014 tou­ko­kuus­sa al­koi voi­ma­kas hin­to­jen las­ku. Li­säk­si sa­mal­le ajal­le osui­vat Ve­nä­jän Eu­roo­pan uni­o­nil­le ai­heut­ta­mat vas­ta­pa­kot­teet, jot­ka sot­ki­vat Eu­roo­pan elin­tar­vi­ke­mark­ki­nat. Liha muut­tui edul­li­sem­mak­si, ja sitä os­tet­tiin enem­män. Vii­me vuo­si­na ruu­an hin­ta on kui­ten­kin nous­sut, hän ker­too.

Hin­to­jen ke­hi­tyk­sen li­säk­si Aro­vuo­ri tun­nis­taa myös mui­ta syi­tä vaih­te­lul­le li­han­ku­lu­tuk­ses­sa. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si eri­lai­set ruo­ka­va­li­ot­ren­dit sekä vaih­to­eh­toi­set pro­tei­i­nin­läh­teet. Aro­vuo­ri muis­te­lee, et­tä kym­me­nen vuot­ta sit­ten muo­dis­sa ol­lut hii­li­hyd­raat­te­ja vält­te­le­mään ke­hot­ta­va karp­paus-ruo­ka­va­lio li­sä­si var­sin­kin li­han­ku­lu­tus­ta. Vuo­des­ta 2016 eteen­päin hän sen si­jaan mai­nit­see kas­vip­ro­tei­i­nien suo­si­on läh­te­neen sel­vään nou­suun.

Aro­vuo­ren mie­les­tä li­han ky­syn­tä oli­si saat­ta­nut las­kea vii­me vuon­na vie­lä enem­män­kin. Nau­dan­li­han las­ke­nut hin­ta piti kui­ten­kin pu­do­tuk­sen mal­til­li­se­na.

– Kas­vip­ro­tei­i­ni­poh­jais­ten elin­tar­vik­kei­den suo­sio ei enää pa­rin vii­me vuo­den ai­ka­na ole kas­va­nut yh­tä no­pe­as­ti kuin ai­em­min, mut­ta kas­vua ta­pah­tuu edel­leen. Vauh­tia hi­das­taa muun mu­as­sa myös nii­tä kos­ke­va hin­to­jen nou­su. Vii­me vuo­si esi­mer­kik­si kään­tyi täs­sä suh­tees­sa li­han eduk­si, Aro­vuo­ri ker­too.