Pert­ti Mat­ti­la / STT

Suo­mi on si­joit­tu­nut kah­dek­san­nek­si su­ku­puol­ten tasa-ar­vo­ver­tai­lus­sa Eu­roo­pan uni­o­nis­sa, tie­dot­ti so­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö tiis­tai­na. Si­joi­tus on sama kuin vii­me vuon­na.

Ver­tai­lu mit­taa tasa-ar­voa eri osa-alu­eil­la, ku­ten työ­mark­ki­noil­la, ter­vey­den­huol­los­sa ja val­lan­käy­tös­sä.

Suo­men pis­teet nou­si­vat tasa-ar­vo­ver­tai­lus­sa työn ja val­lan alu­eel­la. Suu­rin­ta nou­su on ol­lut val­las­sa, jon­ka alu­eel­la Suo­mi on nyt EU-mais­ta vii­des. Pa­ran­nus­ta on ta­pah­tu­nut meil­lä eri­tyi­ses­ti yh­teis­kun­nal­li­sen val­lan osa-alu­eel­la. Sii­nä mi­ta­taan nais­ten ja mies­ten osuut­ta tut­ki­mus­ra­hoi­tu­sor­ga­ni­saa­ti­oi­den, Yleis­ra­di­on ja kan­sal­li­sen olym­pi­a­ko­mi­te­an hal­li­tus­ten jä­se­nis­tä.

Nais­ten osuus po­li­tii­kas­sa on Suo­mes­sa yk­si EU:n kor­keim­mis­ta. Kan­sa­ne­dus­ta­jis­ta 47 pro­sent­tia on nai­sia. Suo­men ny­kyi­sen hal­li­tuk­sen mi­nis­te­reis­tä nai­sia on noin 60 pro­sent­tia. Luku on Suo­men his­to­ri­an kor­kein.

Huo­noim­mat pis­teet Suo­mi sai tie­don alu­eel­la, jos­sa las­kua on ta­pah­tu­nut kou­lu­tus­ta­sos­sa ja osal­lis­tu­mi­ses­sa. Pis­tei­tä las­kee eri­tyi­ses­ti kou­lu­tuk­sen seg­re­gaa­tio eli eriy­ty­mi­nen. Nyt saa­tu­jen tu­los­ten mu­kaan kou­lu­tus-, so­si­aa­li- ja ter­vey­sa­loil­le työl­lis­tyi Suo­mes­sa nai­sis­ta 38 pro­sent­tia ja mie­his­tä yh­dek­sän pro­sent­tia. Ero su­ku­puol­ten vä­lil­lä on täs­sä yk­si laa­jim­mis­ta koko EU:ssa.

– Suo­mel­la on vah­va his­to­ria ja iden­ti­teet­ti tasa-ar­von edel­lä­kä­vi­jä­nä, mut­ta ver­tai­lu osoit­taa, et­tei se ole it­ses­tään­sel­vyys. Eri­tyi­sen hei­kos­ti Suo­mi si­joit­tuu ja erot­tuu kou­lu­tuk­sen ja työ­e­lä­män seg­re­gaa­ti­os­sa. Sen kor­jaa­mi­nen vaa­tii sy­vän asen­ne­muu­tok­sen ja pit­kä­jän­teis­tä tasa-ar­vo­työ­tä, joka al­kaa jo kas­va­tuk­ses­ta. Val­lan alu­eel­la Suo­men nais­ten ase­ma on vii­me vuo­si­na vah­vis­tu­nut, ver­tai­lee tasa-ar­vo­a­si­ois­ta vas­taa­va mi­nis­te­ri San­ni Grahn-Laa­so­nen (kok.) tie­dot­tees­sa.

Eu­roo­pan tasa-ar­voins­ti­tuut­ti EI­GE jul­kai­si uu­den tasa-ar­voa mit­taa­van in­dek­sin tiis­tai­na. Suu­rin osa nyt jul­kais­tuis­ta tie­dois­ta on vuo­del­ta 2022 eli edel­li­sel­tä vaa­li­kau­del­ta.

In­dek­sin ko­ko­nais­lu­ku on nyt koko EU:ssa 71, kun täy­del­lis­tä tasa-ar­voa ku­vaa­va luku on 100. Nou­sua tuli edel­li­ses­tä mit­tauk­ses­ta 0,8 pis­tet­tä. Ko­hen­nus on pie­nem­pi kuin vii­me vuon­na, jol­loin in­dek­si nou­si 1,6 pis­teel­lä.

Ver­tai­lun kär­jes­sä on Ruot­si 82 pis­teel­lä ja sen jäl­keen Tans­ka ja Hol­lan­ti 78,8 pis­teel­lä. Es­pan­ja yl­si nel­jän­nek­si, Bel­gia ja Rans­ka yh­des­sä vii­den­nek­si ja Lu­xem­burg seit­se­män­nek­si..

Suo­mi si­joit­tui kah­dek­san­nek­si 74,5 pis­teel­lä. Luku nou­si vii­me vuo­des­ta 0,1 pis­teel­lä, mut­ta kas­vu­vauh­ti on EU-alu­een nel­jän­nek­si hi­tain yh­des­sä Bel­gi­an kans­sa. Yk­kös­si­jas­ta huo­li­mat­ta Ruot­sin pis­te­mää­rä las­ki.

Suo­mi luo­ki­tel­laan nyt jul­kais­tus­sa in­dek­sis­sä ta­saan­tu­van kas­vun ryh­mään, jos­sa pis­teet ovat EU:n kes­ki­ar­voa kor­ke­am­mat, mut­ta tasa-ar­von kas­vu on kes­ki­ar­voa hi­taam­paa. Sa­mas­sa ryh­mäs­sä ovat esi­mer­kik­si Ruot­si, Tans­ka, Rans­ka ja Hol­lan­ti.

Tasa-ar­voin­dek­sin yh­tey­des­sä jul­kais­taan yleen­sä eri­tyis­tee­ma, joka täl­lä ker­taa tu­lee oma­na eril­li­se­nä jul­kai­su­naan vuo­den 2025 alus­sa. Tee­ma­na on täl­lä ker­taa nai­siin koh­dis­tu­va vä­ki­val­ta.

– Or­pon hal­li­tuk­sen tasa-ar­vo­po­li­tii­kan kär­ki on nai­siin koh­dis­tu­van vä­ki­val­lan tor­ju­mi­nen. Se on Suo­men tasa-ar­von mus­ta pis­te, Grahn-Laa­so­nen li­sää.

Tasa-ar­voin­dek­sin avul­la on mah­dol­lis­ta ver­tail­la su­ku­puol­ten ase­man muu­tok­sia eri ajan­koh­ti­na. In­dek­siä on jul­kais­tu vuo­des­ta 2013 läh­tien.