Valtio menettää vuosittain 40 miljoonaa verotuloja järjestäytyneeseen rikollisuuteen – lähes 2 000 yrityksellä kytköksiä
Aliisa Uusitalo, Iiro-Matti Nieminen / STT
Suomessa toimii liki 2 000 yritystä, joiden vastuuhenkilöillä on joko suora kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai he ovat sen vaikutuspiirissä, kertoo Verohallinto.
Osa yritysten vastuuhenkilöistä on tunnistettuja nykyisiä tai entisiä järjestäytyneiden rikollisryhmien jäseniä. Rikollisuuteen kytkeytyvistä vastuuhenkilöistä 95 prosenttia on Suomen kansalaisia.
Tiedot käyvät ilmi Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) tuoreesta selvityksestä. HTSY selvitti ensimmäistä kertaa järjestäytyneen rikollisuuden yhteyttä yritystoimintaan yhteistyössä keskusrikospoliisin (KRP) kanssa.
Selvityksessä hyödynnettiin KRP:n tiedustelutietoja järjestäytyneestä rikollisuudesta. HTSY tutki, onko tiedustelutiedoista löytyvillä henkilöillä kytköksiä yrityksiin esimerkiksi toimitusjohtajina tai hallituksen jäseninä.
HTSY arvioi selvityksessä, että Suomi menettää vuosittain 40 miljoonaa euroa verotuloja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvän liiketoiminnan vuoksi. Arvio kattaa vain osakeyhtiöt.
Harmaan talouden selvitysyksikön johtajan Janne Marttisen mukaan verovaje on merkittävä, kun ottaa huomioon yritysten lukumäärän.
– Yritystoimintaan soluttautunut rikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle taloudellisten vahinkojen lisäksi myös paljon muuta vahinkoa. Rehellisesti toimivat yritykset joutuvat epäreiluun kilpailuasemaan, kun ne kilpailevat esimerkiksi pimeää työvoimaa käyttävien rikollisryhmien kanssa, Marttinen sanoi tiedotteessa.
Ruotsiin verrattuna järjestäytyneellä rikollisuudella on kuitenkin pienempi rooli Suomen yritysmaailmassa. Ruotsissa järjestäytynyt rikollisuus aiheuttaa Verohallinnon mukaan yrityselämälle arviolta yhdeksän miljardin euron vuosittaiset vahingot.
Tyypillinen järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytynyt yritys on Verohallinnon mukaan Uudellamaalla toimiva nuori ja pieni rakennus-, kiinteistö- tai autokauppa-alan yritys. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneitä yrityksiä löytyi selvityksessä kuitenkin liki kaikilta toimialoilta.
Selvityksessä tarkasteltiin myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneitä yrityksiä toimialoilla, jotka on luokiteltu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiksi. Kaikkiaan kriittisillä toimialoilla toimii selvityksen mukaan noin 130 riskiyritystä esimerkiksi vartiointi- ja siivouspalveluiden alalla.
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyneillä yrityksillä oli paljon ilmoituspuutteita, ja niillä oli huomattavasti verrokkiyrityksiään useammin verovelkaa. Niin sanottujen JR-yritysten yrityskanta oli myös tavanomaista nuorempaa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on kirjannut ohjelmaansa, että hallitus päivittää järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen strategian. Strategia ja järjestäytyneen rikollisuuden vastainen toimenpideohjelma ovat valmistumassa loppuvuoden 2024 aikana.
Marttinen kertoo STT:lle, että viranomaisten välistä tietojenvaihtoa olisi tarpeen tehostaa.
– Esimerkiksi keskusrikospoliisilla ei ole oikein mahdollisuuksia luovuttaa muille viranomaisille heidän valvontaansa varten näitä tiedustelutietoja.
Marttisen mukaan tarvittaisiin lakimuutoksia, jotta tiedustelutietoja voitaisiin käyttää eri viranomaisten valvonnan suuntaamiseen. Hänen mukaansa ongelma koskee Verohallinnon lisäksi muitakin viranomaisia, kuten aluehallintovirastoja.