Rahoituspaineessa olevat hyvinvointialueet etsivät kuumeisesti säästöjä, yt-neuvottelut seuraavat toisiaan
Emmi Tilvis / STT
Hyvinvointialueilla käydään jälleen yt-neuvotteluja, jotka vaikuttavat kymmenien tuhansien työntekijöiden arkeen. Viime viikolla kerrottiin erikoissairaanhoidosta Uudellamaalla vastaavan Husin mittavista yt-neuvotteluista, ja isoja muutoksia on suunnitteilla myös Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Keski-Suomessa henkilötyövuosien määrä voi vähentyä enintään 400 henkilötyövuodella, kerrotaan yt-neuvotteluja koskevassa tiedotteessa. Neuvottelujen piirissä on koko henkilöstö, noin 12 500 ihmistä. Husin yt-neuvottelut voivat johtaa enintään 990 henkilötyövuoden vähennykseen. Neuvottelut koskevat 28 000:ta henkilöä. Muodollinen päätös yt-neuvotteluiden alkamisesta tehtiin tänään maanantaina.
Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointialueella yt-neuvottelut aloitetaan tänään. Hyvinvointialueen tiedotteen mukaan neuvottelut voivat johtaa työnkuvien muutokseen, työpisteiden vaihtumiseen, lomautuksiin ja viimesijaisesti myös irtisanomisiin. Erityinen painopiste on esihenkilö- ja asiantuntijarakenteen tarkastelussa. Henkilötyövuosien määrää voidaan vähentää noin 70:llä.
Myös Pirkanmaan hyvinvointialueella aiotaan käynnistää koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Tavoitteena on vähentää 80 henkilötyövuotta kohdentuen erityisesti johtamis- ja asiantuntijatehtäviin. Pirkanmaan hyvinvointialue tiedotti tänään kertovansa yt-tilanteesta keskiviikkona.
Moni alue painottaakin nyt vähennyksiä muualta, kuin suorasta potilastyöstä. Husin tiedotteessa viitataan siihen, että taustalla on Valviran määräys, että Husin ja neljäntoista muun hyvinvointialueen täytyy saattaa pääsy kiireettömään erikoissairaanhoitoon lainmukaiseksi ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Hyvinvointialueet päättävät uusista säästöistä, joten ilmoituksia yt-neuvotteluista voi tulla lisää. Etelä-Savon aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd). sanoi kesäkuussa tiedotteessa, että käytännön toimenpiteet säästöistä tulevat syksyllä Etelä-Savon aluevaltuuston päätettäväksi.
– Valtion niukkenevasta rahoituksesta johtuvat uudet säästöt muuttavat varmasti monta asiaa, sanoi Mikkonen.
Tänä vuonna yt-neuvotteluja on ehditty käydä ympäri Suomen. Kanta-Hämeessä muutosneuvottelut päättyivät toukokuussa. Henkilökuntaa päätettiin vähentää hallinnossa, johdossa ja tukipalveluissa vajaalla 117 henkilötyövuodella.
Keski-Uudellamaalla kesäkuussa päättyneiden yt-neuvottelujen lopputuloksena päätettiin irtisanoa 62 työsuhdetta. Tämän lisäksi yli kymmenelle tullaan tarjoamaan muita tehtäviä hyvinvointialueella.
Lapin hyvinvointialueella toukokuussa päättyneissä yt-neuvotteluissa päädyttiin tiedotteen mukaan siihen, ettei ketään irtisanota. Taustalla on se, että ennusteiden mukaan Lapin hyvinvointialueelta eläköityy seuraavan viiden vuoden aikana ennusteiden mukaan yli 1 200 työntekijää. Kuitenkin 3 400:lle tuli palvelusuhteeseen muutoksia, kuten toimipisteen tai tehtävänimikkeen muutos.
Myös esimerkiksi Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson hyvinvointialueella on käyty tänä vuonna yt-neuvotteluja. Monilla alueilla neuvoteltiin viime vuonna.
Säästöt eivät ole vain henkilöstövähennyksiä. Tehtävien lakkauttaminen näkyy työntekijöiden arjessa, vaikkei ketään olisikaan irtisanottu. Työskentelypaikan ja tehtävien muutosten lisäksi esimerkiksi henkilöstöetuja on voitu heikentää. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue kertoo tiedotteessaan, että koulutusmäärärahaa lasketaan ja liikunta- ja kulttuuriedun määrää ensi vuodelle lasketaan.
Säästötoimet pyyhkivät yli kaikkien hyvinvointialueiden. Vastavirtaan ui Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, joka on hakenut lisärahoitusta valtiolta. Se perustelee lisärahoituksen hakemista sillä, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei huomioi sen mielestä tarpeeksi alueen erityispiirteitä, kuten monikulttuurisuutta ja metropolialueen lieveilmiöitä. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialue toteuttaa säästöjä, mutta yt-uutisia sieltä ei ole kuultu.
Hyvinvointialueiden rahoituksessa on käynnissä siirtymäaihe. Alun perin alueet perivät kuntien ja kuntayhtymien rahoituksen, mutta lopulta niiden on tarkoitus saada rahoitusta yhtenäisin kriteerein, jotka perustuvat esimerkiksi asukastiheyteen, sairastavuuteen ja kieliympäristöön.
Hallitusohjelmassaan Petteri Orpon (kok.) hallitus linjaa, että se hakee hyvinvointialueiden rahoituksesta mittavia säästöjä suhteessa "talouden perusuraan".
Palvelutarpeen kasvun ja kustannusten kasvun myötä palveluiden rahoitus kasvaa vuosi vuodelta, mutta kasvua pyritään hillitsemään.
Kehysriihessä hallitus vähensi hyvinvointialueiden velvoitteita, minkä hallitus katsoo vähentävän alueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonalla eurolla ensi vuonna ja noin 550 miljoonalla eurolla vuonna 2028.