Hallituksen lakeja valmisteltiin viime vuonna kiireellä – liian lyhyitä kuulemisaikoja ei esityksissä yleensä perusteltu
Eetu Halonen / STT
Hallituksen lainvalmistelun keskeisin ongelma oli viime vuonna kiire, sanoo lainsäädännön arviointineuvosto tuoreessa katsauksessaan.
Neuvoston mukaan osa hallituksen lakiluonnosten kuulemisajoista oli lyhyempiä kuin ohjeissa edellytetään. Lisäksi kuulemisia sijoitettiin yleisille lomakausille.
Hallitus perusteli julkisuudessa liian lyhyitä kuulemisaikoja kiireellä. Arviointineuvoston mukaan liian lyhyitä kuulemisaikoja ei kuitenkaan yleensä perusteltu varsinaisissa lakiesityksissä mitenkään.
Kiire voi johtaa heikkoon lainvalmisteluun, neuvosto huomauttaa. Seurauksena voi olla kansalaisille tai yhteiskunnalle odottamattomia vaikutuksia, joita hallitus ja eduskunta eivät ole halunneet, katsauksessa sanotaan.
– Kuulemiseen tulee varata riittävästi aikaa, jotta saadaan yksityiskohtaista tietoa ehdotetun sääntelyn vaikutuksista, riskeistä, toimeenpantavuudesta tai lainsäädännön johdonmukaisuudesta, puheenjohtaja Leila Kostiainen sanoo neuvoston tiedotteessa.
Käytännössä arviointineuvoston huomiot lakiesityksistä koskevat pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusta. Suomessa toimi viime vuoden aikana kaksi hallitusta. Sanna Marinin (sd.) hallitus vaihtui Orpon hallitukseen kesäkuussa.
Lainsäädännön arviointineuvosto antoi viime vuonna yhteensä 24 lausuntoa lakiesityksistä ja EU:ssa päätettäviä asioita koskevista U-kirjelmistä. Marinin hallituksen osalta lausunnot koskivat vain U-kirjelmiä, koska tämä hallitus ei enää kevään aikana antanut omia lakiesityksiään.
Arviointineuvosto antaa lausuntoja vain yhteiskunnallisesti merkittävimmistä lakiesityksistä. Viime vuonna arviointineuvosto käsitteli muun muassa työttömyysturvaa, asumistukea ja toimeentulotukea koskevat talousarvioesitykset.
U-kirjelmistä annetut lausunnot taas koskivat esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä ja pakkauksista sekä pakkausjätteistä annettavaa asetusta.
Kiireen lisäksi lainvalmistelun ongelmat koskivat viime vuonna vaikutusten arviointia.
Neuvoston mukaan lakien vaikutukset hallintoon ja viranomaisiin kuvattiin yleensä kohtalaisen hyvin. Sen sijaan vaikutukset itse lain kohteisiin kuvattiin suppeasti.
Erityisesti kehittämisen varaa olisi neuvoston mukaan yritysvaikutusten kuvaamisessa. Lakien vaikutuksia esimerkiksi yritysten kustannuksiin ja hallinnolliseen taakkaan oli viime vuonna kuvattu puutteellisesti.
Neuvosto kiinnittää huomiota myös puutteelliseen vaikutusten kuvaamiseen perus- ja ihmisoikeuksien kannalta.
Neuvoston mukaan vaikutukset ihmisten arkeen jäivät näissä perusoikeuskysymyksissä usein kuvaamatta. Tällöin esityksistä ei saanut selkoa siitä, miten lakiesitykset mahdollisesti vaikuttavat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.